torstai 15. marraskuuta 2018

Valinnanvapausmalli ruuhkaäideille

Valinnanvapaus on nykyään iso juttu. Pian saamme ilmeisesti valita, että menemmekö tänne vai tuonne lääkäriin, uskon kylläkin vasta sitten kun näen. Koulussakin on kaikenlaisia valinnanvapauksia. Haluaako osallistua siihen, tähän vai tuohon työpajaan tai opintokokonaisuuteen. Miksei muuten saa töissä valita, kysyn vaan? Voisin valita vaikkapa viinitasting-työpajan.

Päätin koostaa myös meille ruuhkavuosissa sätkiville valinnanvapausmallin. Se koostuu eri kategorioista ja niistä saa ihan vapaasti valita mitä lystää. Osassa kategorioita on kyllä hieman rajattu valintojen määrää, mikä on ymmärrettävää, koska kaikille nyt vaan ei riitä kaikkea. Toisaalta joistain kategorioista saa valita vaikka kaiken! Myönnän kyllä, että tämä on aika sekava himmeli, mutta hei, soteen verrattuna silti ihan kakunpala.

Miten paljon meillä onkaan valinnanvaraa! Pure joy!

Vapaavalintainen kahvi treenikuskauksen yhteydessä.


Joka päivä valittavat suoritteet
Valitse vähintään 10 pakollista valintaa:  
  • Pyykkikoneen täyttäminen
  • Puhtaiden pyykkien viikkaaminen ja järjestäminen
  • Nälkäisen perheen ruokkiminen x 3 (aamupala, päivällinen, iltapala)
  • Eteisen imurointi
  • Tiskikoneen täyttö
  • Tiskokoneen tyhjennys
  • Roskisten vieminen
  • Ruokapöydän siistiminen
  • Lasten läksyjen tsekkaaminen
  • Kadonneiden hanskojen/pipojen/ulkohousujen etsintä
  • Kadonneen lapsen etsintä ympäri kylää
  • Sängyn petaaminen
  • Wilma-viestien lukeminen
  • Lapsiin/harrastuksiin liittyvien Whatsapp-ryhmien seuranta
  • Oman itsensä etsiminen pyykkikasoista.

Viikoittain voit valita vähintään 1-3 päivänä seuraavat
Valitse vähintään 5 kohtaa:
  • Ruokakaupassa käyminen (tämä lasketaan suoritteeksi vain, mikäli täysiä ostoskassillisia kertyy vähintään 2 kpl)
  • Yöllinen herääminen ja tekemättömien töiden murehtiminen
  • Imurointi
  • Vessojen siivous
  • Hermoromahdus
  • Harrastuskuskaus (kerro tämä lasten/treenien määrällä)
  • Väsymyskooma
  • Moraalisaarnan pitäminen lapsille (sisältäen mm. valistamisen kiroilun typeryydestä, läksyjen tekemättä jättämisen lyhytnäköisyydestä sekä siitä, että naapurin ovikelloa EI pimputeta huvikseen)

Päivittäiset henkilökohtaiset huvit
Valitse enintään 1 kohta:
  • Lukeminen
  • Rauhallinen iltapala
  • Tv:n katselu
  • Omat harrastukset
  • Järkevään aikaan nukkumaan meno 
  • Puhelimessa juoruskelu

Ekstravalinnat
Valitse enintään 2 kohta:
  • Siisti koti
  • Oma (kohtuullinen) mielenterveys
  • Onnelliset lapset

Lisäekstravalinnat
Valitse jompikumpi:
  • Henkilökohtaisessa käytössäsi on suklaalevy
  • Kotitaloudessasi asuu lapsi

Lisäherkut työssäkäyville
Mikäli on hyvä tuuri, saat saman päivänä aikana kaikki:
  • Valittava asiakas
  • Asiakas, joka kyllä puhuu suomea, mutta jonka ulosannista ei ota mitään selvää
  • Esimiesten hermostuttaminen
  • Asiakkaiden hermostuttaminen
  • Harvinaisen paha toimistokahvi
  • Työpäivän aikana lävähtäneet parkkisakot
  • Tilitoimiston kömmähdys, jonka ansiosta palkkaa ei olekaan maksettu


Lisäherkut kotona oleville
Mikäli on hyvä tuuri, saat saman päivänä aikana kaikki:
  • Kainalokakka (lapsen, toim. huom.)
  • Tyhjä jääkaappi ja oksentava lapsi/lapset
  • Kaatosade ja seinille kiipeävät lapset
  • Pöydänkulmalle jäähtynyt kahvi x 3
  • Uhmahepulikohtaukset
  • Lapsen yöheräämiset

Lisäksi mikäli huollettaviisi kuuluu kissoja, koiria, vanhempia sukulaisia, naapureita tahi muita tahoja, lisää näistä kertyvät suoritteet kaiken muun lisäksi.

Tämä oli vähän sellainen juosten hutaistu valinnanvapausmalli. Mutta meidänhän on vain hyvä tottua siihen, että himmelit ovat ja tulevat aina olemaan mahdollisimman monimutkaisia ja keskeneräisiä ;) Mikäli huomaat mallissa puutteita, voitte osoittaa valituksenne osoitteella: ihan.turha (at) valittaa.fi.

Enjoy!


keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Normiarjen tylsyyden ylellisyys

Ruuhkavuodet ovat mitä ovat. Tiedätte kyllä. Touhua, tekemistä, täysinäisiä vuorokausia. Usein on se tunne, ettei oikein tahdo mahtua omaan elämäänsä.

Jos normiarki kuitenkin sujuu ilman ihmeempiä kommelluksia, sairastumisia tai pms-raivareita, sitä voi kutsua jonkin asteen ylellisyydeksi. Viime viikolla havahduin siihen, että vaikka oli tylsä arkiaamu ja edessä tuikitavallisen kiireinen päivä, olin äärimmäisen tyytyväinen. Tiesin, että jos teen asiat suunnilleen aikataulussa, päivä menee hienosti pulkkaan.


Tiedossa ei ole etelänlomia tai ravintolaillallisia. Ei parisuhdeaikaa eikä kylpyläreissuja. En niitä kaipaakaan. Kun arki on riittävän sujuvaa, se on parasta luksusta tässä elämänvaiheessa. Kukaan perheessä ei sairasta isommin (paitsi minä omaa perussairauttani), meillä on työt, ja lapsilla kaverit ja harrastukset. Homma pyörii, vaikkakin vähän kaaoksessa, ja hetkittäin kynttilä palaakin molemmista päistä.

Välillä luen huvittuneena vinkkejä ja neuvoja, joilla tavallisesta arjesta voi yrittää tehdä juhlaa. Tyyliin, että osta kukkakimppu, kokkaa juhlaillallinen tavallisena tiistai-iltana tai lähde konserttiin ex-tempore.

Mutta tiedättekö mitä? Parasta arjen juhlaa on se, jos yhdetkään ulkohousut eivät ole hukassa/rikki, lasten läksyt on tehty kiltisti, jääkaapissa on ruokaa ja aikataulut natsaavat sillä tavalla, että illalla jää pieni hetki omaa aikaa. Ei tulisi mieleen sitä aikaa tupeksia juhlaillallisen kokkaamiseen tai ulos lähtemiseen. Kotisohva ja oma rauhallinen hetki ovat arjen ylellisyyttä, josta nautin suunnattomasti. Toki sitä voisi olla lisää, mutta yritän olla realisti: ehkä sitten 10 vuoden päästä ;)

Tiia mietti taannoin, että voiko tylsä olla onnellinen. Olen ehdottomasti sitä mieltä (kuten Tiiakin), että todellakin voi. Koska silloin kun on ns. tylsää, ovat asiat todennäköisesti hyvällä tolalla. Kun puhelimessa voi sanoa, ettei kuulu mitään normaalia kummempaa, ei ainakaan mikään ole pahasti vialla. Ja se on luksusta se.

Loppuviikko on työjuttujen puolesta kaikkea muuta kuin tavallista. Ihan jees, mutta täytyy sanoa, että herkkisluonne ja tavallisuudesta poikkeavat kuviot saavat aivosykkyrät sellaisille kierroksille, että uni ei tule ja normiarjen tylsyys on kaukana. Vaikka välillä on ihan hyvä poikeata rutiineista, niin kyllä silti odotan sitä, ettei arki ole tällaista täpinää ja sähköjäniksenä säpsymistä :D

Mikä itsellesi on arjen juhlaa tai mikä tekee tavallisesta elämästä luksusta?

keskiviikko 31. lokakuuta 2018

6 x 4 asiaa

Monessa blogissa on kiertänyt Neljä asiaa minusta -haaste. Tartun siihen itsekin, kun pari muuta postausta ei nyt millään meinaa tulla valmiiksi. Ne vaatisivat ajatustyötä, johon pää ei pimeän aikaan tahdo taipua. Ja valokuviakin ne tarvitsisivat, joihin taas pimeät illat eivät oikein anna mahdollisuutta. Että inhoankin tätä pimeyttä, joka tunkee joka paikkaan...

Mutta mennään haasteeseen. Alunperin ajattelin, että tämä on liiankin henkilökohtainen ja paljastava, kun olen aina halunnut blogata puolianonyymisti. En nytkään halua liian tarkkaan nimetä asuinpaikkojani tai työpaikkojani. Netissä on aina omat vaaransa, enkä halua stalkkaajia (enempää niiden parin vanhan lisäksi, terveisiä vaan teillekin, tiedän keitä olette).



Neljä paikkaa, joissa olen asunut

1. Pieni paikkakunta Päijät-Hämeessä
Lapsuus oli sitä, että mennä viiletettiin ympäri metsiä, kylää ja rantoja. Kaikilla oli ovet lukitsematta ja kylään mentiin muitta mutkitta oveen koputtamalla tai astumalla suoraan sisälle. Oli tietty turvallisuus ja pienet piirit. Nuoruudessa se sama pienuus ahdisti suunnattomasti, kun kaikki tiesivät tai olivat tietävinään muiden asiat. Teininä istuttiin joko Säästöpankin rappusilla ja syötiin kiskalta ostettuja kymmenen pennin irttareita, tai sitten notkuttiin urheilukentällä korkeushyppypatjoilla. 

2. Helsinki
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen muutin Helsinkiin ja asuin Pasilassa viiden hengen opiskelijasolussa. Mikä ero lapsuuden paikkakuntaani! Yhtäkkiä sitä oli kaupungin vilinässä, eikä tiennyt mistään mitään. Kesti jonkin aikaa ennen kuin tajusin, miten ratikalla matkustetaan ja miten kaikki toimii. Kun totuin ns. tavoille, viihdyin hyvin. Oli kaikki mahdolliset huvitukset, menemiset, museot, kekkerit ja vaikka mitä seikkailuja. Kaiken kaikkiaan Helsingissä vierähti 15 vuotta ja loppua kohden aloin jo vähän kyllästyä kaikkeen ruuhkaisuuteen, ihmispaljouteen ja ärsykkeiden paljouteen.

3. Tampere
Pirkanmaan ytimeen muutimme, kun odotin jo esikoista ja mies sai työpaikan Tampereelta. Irtisanouduin vakiotyöpaikastani valtiolta ja pidin itseäni siitä syystä vähintäänkin hulluna. Lisäksi en tuntenut Tampereelta kuin pari puolituttua ja aluksi olin melko yksinäinen. Vuosien saatossa ja varsinkin lasten myötä kuitenkin löytyi uusi ihana ystäväpiiri. Pidän tamperelaisesta rennon letkeästä meiningistä ja mutkattomuudesta. Täällä ei liikaa nipoteta nääs. Miinusta satunnaisesta hitaudesta ja siitä, että liikennevaloista ei päästä liikkeelle ennen kuin ollaan pähkäilty noin puoli minuuttia.

4. Tampereen ympäristö
Jätän tämänkin vähän avoimeksi. Väliäkö sillä oikeastaan, mikä on paikkakunnan nimi :)  Viihdyn hyvin, palvelut toimivat ja lapset ovat juurtuneet näille sijoille. On tuttu koulu, kaverit ja harrastukset. Sydänystäväni asuu lähellä ja tunnen olevani riittävän kotiutunut.



Neljä paikkaa, joissa olen työskennellyt

1. Mansikkamaa
Ensimmäinen kesätyö ja voi jestas, että oli rankkaa hommaa. Fillarilla mentiin jonnekin jumalanselän taakse ja paikalla piti olla aamuvarhain. Välillä oli kylmä ja tihkutti vettä. Pojat heittelivät mädillä mansikoilla ja otti päähän. Ensimmäiset tienatut rahat kuitenkin lämmittivät kivasti mieltä.

2. Esson kahvila
Lukioikäisenä olin parina kesänä huoltoaseman kahviossa. Olin kassalla, siivosin pöytiä, paistoin (käräytin) ranskalaisia ja nakkeja ja sitä rataa. Välillä oli ihan painajaista, kun samaan aikaan pamahti vakioeläkeläisten lisäksi pari-kolme bussilastillista saksalaisia turisteja. Vaikka olin lukenut pari vuotta saksaa, en koskaan saanut selvää mitä he halusivat. Siinä sitten jankattiin ihan paineessa, että entschuldigen sie, ich verstehe nicht... Kerran kippasin ranskalaiset erään naisen syliin ja sekös oli noloa. Päivän huvitus oli se, kun muiden tyttöjen kanssa kytättiin erään pyöräilyhousuisen vakkariasiakkaan etuvarustusta, että missä lahkeessa se tänään on. (Anteeksi epähienous... :D)

3. Helsingin kaupunginkirjasto
Olin kuutisen vuotta kirjastovirkailijana Helsingin kaupungilla. Pari viimeistä vuotta olin vakkarina, mutta sitä ennen olin vuorotellen parissa pikkukirjastossa määräaikaisena. Työkaverit olivat ihania persoonia ja monet kerrat nauraa rätkätettiin työn ohessa. Ihaninta ja kamalinta oli asiakaspalvelu ja kirjojen maailma.

4. Erikoiskirjasto
Yksi opettavimmista työpaikoista on ollut valtiosektorin pienehkö erikoiskirjasto, josta sain vastata yksin. Kirjahankinnat, luettelointi, asiakaspalvelu, intranet-tehtävät ja kaikki muu - ai että tykkäsin! Oman alan kollegoja ei ollut, mutta monia muita kivoja työkavereita. Vieläkin tapaamme kahden ihanan tyypin kanssa säännöllisesti. Terkut vaan erinomaiselle naisverkostolle!

Tampere

Neljä ohjelmaa, joita seuraan TV:stä

Nykyään seuraan aika vähän ylipäänsä mitään, ja nekin vähäiset pääasiassa suoratoistopalveluista.

1. Putous 
Tätä katsotaan yhdessä lasten kanssa lauantaisin. Omat suosikkini ovat alakuloinen Taika-Pasi sekä melankolisen yksinäinen Pieru :D 

2. Turhuuksien turuilla
Yle Areenasta löytyvä sarja, joka taitaa tulla Ykköseltäkin jonain päivänä. Itse katson Areenan kautta, koska en ikinä muista ohjelmien alkamisaikoja saati että muistaisin laittaa ne tallennukseen.

3. Villi kortti
Joskus tulee katsottua tätä miehen kanssa, jos satutaan muistamaan. Tykkään ohjelmista, joissa on nokkelaa sanailua ja hyvät henkilökemiat.

4. Fakta homma
Löysin pätkän vanhoja Pirren ja Hansun edesottamuksia Areenasta. Niitä ollaan naurettu miehen kanssa.


Neljä paikkaa, joissa olen käynyt

1. Mallorca
Ensimmäinen ulkomaanmatkani yhdessä äidin kanssa joskus 80-luvun loppupuoliskolla. Oli ihanaa! Ne rannat ja lämpö...

2. Brighton/Englanti
Kolmen viikon kielikurssi 16-vuotiaana silloisen bestiksen kanssa. Miten inhosimmekaan niitä loputtomia keitettyjä perunoita ja papusooseja! Pariin otteeseen käärimme salaa perunat lautasliinoihin ja painuimme syömään Burger Kingiin. Englantiakin varmaan tuli opittua, mutta kyllä se isoin ilo oli vapaudentunne ja seikkailut.

3. Kirkkovenesoutu Viipuriin
Yhden muinaisen työpaikan porukalla soudimme Lappeenrannan liepeiltä Saimaan kanavaa pitkin Viipuriin ja takaisin. Menomatka "alamäkeen" oli varsin leppoisa, mutta takaisin tulo (kaikkien edellisiltana tarjoiltujen vodkashottien jälkeen, uh) oli melkoinen urakka :D 

4. Parga/Kreikka
Yksi kauneimmista etelänlomakohteista, joissa olen käynyt. Tein sinne reissun puolitoista vuotta sitten kahdestaan esikoisen kanssa ja loma oli kaikin puolin onnistunut.


Neljä ruokaa, joista pidän

1. Ruokaisat salaatit

2. Pizza
Tykkään sellaisista, joissa rapsakan sitkas pohja. Parhaat saa Tampereella Napolista tai Sitkosta.

3. Kunnon pihvi 
Tämä nyt ei kuulu ilmastoystävällisiin tai ajanhenkisiin suosikkeihin, mutta minkäs sille tekee. Kunnon pihvi ja lasillinen punaviiniä nyt vaan ovat ikiklassikko. Tykkään pihvistä medium plussana ja runsaan salaatin tai uunikasvisten kera.

4. Savukala ja uudet perunat
Niiden seuraksi vielä jääkylmä olut tai rapsakan kuiva valkkari - taivaallista! Parasta ulkona nautittuna.


Neljä juomaa, joista pidän

1. Kylmä vesi
Ihan paras janojuoma ja elämän eliksiiri.

2. Kahvi
Juon päivittäin pari-kolme mukillista kahvia. Tykkään laittaa maitoa sekaan kunnon lorauksen ja lämmitän sen erikseen mikrossa. Kahvin pitää olla kuumaa eikä mitään valjunlämpöistä.

3. Skumppa

4. Puolukkamehu


Tästä tulikin pitkä, kun uppouduin muistoihin vuosien varrelta. Kuvat ovat vanhoja räpsyjä sieltä sun täältä. Toivottavasti jaksoitte lukea :) 



© Oman katon alla
Maira Gall