torstai 19. syyskuuta 2019

20 satunnaista

Apua, olen ollut taas ihan luvattoman laiska bloggaaja. Toki jos nyt olisin trendikäs, sanoisin, että olen ihan tarkoituksella downshiftannut ja hypännyt pois blogisuorittamisen oravanpyörästä. Totuus on se, etten ole vain jaksanut. Aikakin tuntuu lipsuvan kaikenlaiseen elämän oheistekemiseen.

Kotonasi-Annukalta bongasin tämän kivan haasteen. Kiitän blogitaivaan jumalia ja ihania kanssabloggaajia siitä, että näitä pelastavia listaushaasteita tulee eteen silloin, kun ei pysty keksimään mitään muuta tekstiä.


1. Jos sinulla olisi teemataulu, mikä se olisi?

Jokin vihreä luontokuva, joka veisi ajatukset kesäisen raikkaisiin metsiin.

2.  Jos saisit luoda ihan uuden lakipykälän, jota pitäisi säntillisesti noudattaa, mikä se olisi?

Voisi olla vaikkapa sellainen pykälä lapsille, että läksyt on tehtävä iltapäivällä, ja he myös noudattaisivat sitä. Olen kyllästynyt tilanteisiin, jossa huomaan vasta ysiltä, että lapsella olikin väitteistään huolimatta läksyjä. Onpa kiva vääntää niitä, kun sekä lapsi että äiti ovat jo väsyneitä ja kiukkuisia....

3. Mitä ikävöit eniten lapsuudessa?

Huoletomuutta, turvallisuutta, vapautta ja luovuutta. Ja niitä lapsuuden kesiä, mökkireissuja, ikuisuuden pituisia pulikointeja järvessä ja kioskilta viikkorahoilla ostettuja kymmenen pennin irttareita. Erityisesti ikävöin äitiä, joka lähti ihan liian aikaisin. Terveisiä sinne pilvenreunalle... <3

4. Jos saisit yhden supervoiman, mikä se olisi?

En osaa päättää haluaisinko olla superälykäs vai tosi supervoimakas. Olisi cool olla erehtymättömän looginen ja osata vaikkapa koodata jotain tosi monimutkaista. Tai toisaalta olisi hauskaa olla huippuvoimakas ja vaikkapa siirrellä marketin paikkapaikalle väärin pysäköidyt autot pinoon :D  


5. Mikä on spontaanein asia mitä olet ikinä tehnyt?

En ole kovinkaan spontaani ihminen. Viime aikojen spontaanein teko oli se, että ostin valkkarin sijasta punaviiniä. Oli nimittäin hyväksyttävä, että kesä ja valkkarikausi meni jo...

6. Mitä elokuvaa voisit katsoa aina uudelleen ja uudelleen?

Taru Sormusten Herrasta on tullut katsottua tosi monta kertaa. Ja vuodenvaihteessa olen katsonut Rakkautta vain -leffan varmaan ainakin kuusi kertaa - se on ihana hyvänmielen leffa. 

7. Mikä on tärkein asia jonka omistat?

Elämäni tärkeimmät muistot <3


8. Mikä on erikoisin ruokayhdistelmä jota rakastat?

En ole kovin erikoisten yhdistelmien (tyyliin maksamakkara+mansikkahillo) fani. Enemmänkin pidän suht selkeistä mauista.

9. Mikä on unelmatyösi?

Sen kun olisi aikanaan tiennyt, tai tietäisi edes nyt! Luultavasti jokin työ, jossa olisi sopivassa suhteessa ongelmanratkaisua, neuvomista/opastamista sekä roimasti luovuutta ja vapautta. Voisin kyllä kuvitella, että olisi ihanaa olla vaikkapa tapahtumajärjestäjä tai kirjoittava valokuvaaja.

10.  Jos sinun olisi pakko olla jossain reality TV-ohjelmassa, niin mikähän se olisi?

Ehdottomasti olisin mukana Marikan realityssä Kuratoi mun kirjahylly!


11. Mikä on ollut vuoden kohokohta tähän mennessä?

Pakko sanoa, että tämä on ollut hurjan raskas vuosi. Vaikka kohokohtiakin on ollut, en osaa nimetä mitään yksittäistä asiaa, kun tuntuu, että olen lähinnä vatuloinut tapahtuneiden ja kuviteltujen vastoinkäymisteni kanssa. Ehkä tähän liittyy sellaista ikävaiheen aiheuttamaa luopumisen haikeuttakin. Läheskään kaikki asiat eivät nyt vaan ole enää mahdollisia, vaikka niin kovasti haluaisinkin yhtä sun toista.  

12. Jos voittaisit tänään 10 000 euroa, mihin käyttäisit sen?

Hankkisin pikkaisen uudemman vanhan auton ja pistäisin vielä pari tonnia jemmaan.

13. Jos sinun pitäisi valita näiden kahden väliltä: Voitat joko itse 10 000 euroa tai paras ystäväsi voittaa 100 000 euroa. Kumman valitset?

Tämä on näitä asioita, joiden välillä en kerta kaikkiaan osaa päättää. Toisaalta tarvitsisin sen uuden auton, mutta toisaalta todellakin haluaisin, että ystävä saisi 100000. Luultavasti pähkäilisin niin kauan, että kumpikaan ei saisi mitään :D  

14. Kuvaile itseäsi kolmella sanalla?

Yleisesti ottaen: rauhallinen, diplomaattinen ja itsenäinen.


15. Upein maailmankolkka jossa olet käynyt?

Apua, en ole kovin eksoottinen matkailija... Sanotaan vaikka kreikkalaiset sinistäkin sinisemmät lahdenpohjukat tai suomalaiset rauhallisuutta henkivät ikimetsät.

16. Mikä tekee sinut todella onnelliseksi?

Omien lasten onnistumiset ja heidän silmistään hehkuva ilo <3  Se pistää oman sydämen ihan onnesta mykkyrälle. Tai kun nuuskuttaa lapsia heidän nukkueessaan (koska niitä ei juurikaan enää saa nuuskuttaa hereillä ollessa, sniif…) Tai se, kun toinen ihminen katsoo syvälle silmiin, ja pelkästä katseesta tietää kaiken olennaisen.

17. Kenen julkkiksen näköinen olet?

Jos ei huomioida sitä, että aamuisin muistutan ihan Ozzy Osbournea, niin muuten en erityisesti muistuta ketään.


18. Unelmien matkakohde?

Firenze! Siitä olen haaveillut jo vuosia. Haluaisin nähdä Arno-joen yli kaartuvat sillat, taideaarteet ja sokkeloiset kadut rakennuksineen. Haaveilen myös mukavasta vaellusreissusta Lappiin. Mukava tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että voisi yöpyä hotellissa tai hyvin varustellussa mökissä, mutta päivät käveleskellä luonnossa, keitellä nokipannukahveja ja nauttia maisemista.

19. Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?

Apua, viiden vuoden päästä olen 50 v! Täytyy sanoa, etten tässä vaiheessa oikein osaa suhtautua noihin numeroihin... Tunnen itseni edelleen paremminkin kolmekymppiseksi kuin neliviitoseksi. Enkä osaa suhtautua siihenkään, että tulevina vuosina kroppa alkaa läpikäydä metamorfoosia kohti mummoutta.

Mummo tai ei, haluaisin nähdä itseni vähän eri tyyppisissä työtehtävissä ja että muuten huokuisin keski-ikäisen naisen tasapainoisuutta. Mutta pelkään olevani ihan yhtä sekasotkuinen vyyhti kuin nytkin :D

Pitäisikö muuten tähdätä siihen, että ostaisi itselleen 50-vuotislahjaksi sen Firenzen reissun?!

20. Elämäsi kolme ikimuistoisinta hetkeä?

Tähän ei kai voi vastata muuta kuin naimisiin meno ja lasten syntymät.

Tänään muuten tuli kuluneeksi tasan 20 vuotta siitä, kun tapasimme miehen kanssa. Ensimmäisen kerran kohtasimme siis 19.9.1999! Maaginen luku, joka on tuonut tullessaan sekä suurta onnea että ikuisesti jatkuvaa särmien hiomista, joka ei aina ihan ongelmitta suju.  Emme ehkä ole match made in heaven, mutta olemme silti saaneet aikaan kaksi ihanaa poikaa, joista olemme todella kiitollisia <3


torstai 29. elokuuta 2019

Keittiöttömän eväät

Elämässäni on muutamia ikuisuusongelmia. Eräitä mainitakseni: hiuskriisi, vaatekriisi ja ruokakriisi. Viimeksi mainittu koskee sekä kotiruokia että työeväitä. Mitä ihmettä sitä söisi, kun kerran on pakko syödä?

Aiemmassa toimistossa saattoi eväiden puuttuessa kipaista samassa rakennuksessa olevaan lounasravinteliin. Sitten vaihtui toimisto ja nykyään lähin lounaspaikka sijaitsee satojen metrien päähän. En jaksa/ehdi sinne asti laukkoa kesken työpäivän. Joten vaihtoehtona on vain ne omat eväät.

Tiloissa, joissa privaattitoimistoni sijaitsee, on käytettävissä noin neliömetrin kokoinen keittiökomero, jonka varustus on: vesihana, puoliksi rikkinäinen jääkaappi ja mikroaaltouuni, jota kukaan ei ole ilmeisesti siivonnut pariin vuoteen. Käytettävissä EI ole: astioita, aterimia, tiskiainetta, ruokapöytää. Tiskiharja sentään on. (Mulla on huoneessani oma tiskiainepullo, josta lorautan kahvikuppeihini ja marssin niiden kanssa keittiöön. Melkein kuin sukua mökkiolosuhteille...)

Koska en ole vaivautunut roudaamaan paikalle omaa porsliiniastiastoa, tulee kyseeseen lähinnä sellaiset eväät, jotka voi syödä käsin tai kotoa tuomallani henk.koht. lusikalla jostain kiposta.

Halloumisalaatti työevääksi


Leipä / patonki

Aika usein päädyn helppoon ratkaisuun: eväsleipä ja rahka/jugurtti. Eväsleipäni kokivat upgreidauksen, kun hoksasin, että väliin voi tunkea esim. coleslaw- tai kurkkusalaattia. Sopii tosi hyvin ja antaa leivälle mehevyyttä. Suosikkejani leivistä ovat:

- Patonki/chiabatta, jossa täytteenä pestoa, mozzarella-viipaleita, basilikan lehtiä, kalkkunaleikkelettä ja tomaattiviipaleita. Nam!

- Ruisleipä, jossa täytteenä voita/yrttituorejuustoa, paksusti savulohta ja tilliä.

- Iso sämpylä, jossa täytteenä tuorejuustoa, kinkkua, kurkkusalaattia. 

Paras työeväs

Salaatit

Näiden osalta mahdollisuudet ovat rajattomat. Itse tykkään helpoista ja nopeasti valmistuvista ruokaisista salaateista. Niihin voi heittää melkein mitä vaan ja oman maun mukaan. Lisämakua saa salaatinkastikkeista tai dippimausteella ryyditetystä kermaviilistä.

- Jääsalaattia, kanaa, fetaa, oliiveja, viinirypäleitä, tomaattia, kurkkua, loraus oliiviöljyä.

- Salaattipohja, pannulla käytettyä halloumia, melonia, kurkkua, avokadoa, cashew-pähkinöitä/siemeniä.

- Keitettyä pastaa, jäävuorisalaattia, savulohta, keitettyä munaa, pikkutomaatteja halkaistuna, kurkkua, kermaviiliä&mietoa dippimaustetta.

Satunnaiset valmisruuat

Olen melko nirso einesten suhteen, mutta joskus turvaudun niihin. Valmisruuan pitää olla lämmitettävissä lasiastiassa, johon kippaan sen jo kotona. (En ikinä lämmitä ruokia muoviastioissa - iskee ties mikä syöpä, maailmanloppu ja whatevör...)  Ja mielellään se saa olla syötävissä lusikalla, joka on ainoa työpaikallani oleva aterin :D 

- Kana-riisiannokset pakastealtaasta. 

- Vegeannokset, kuten Jokaiselle-merkin ruuat.

- Jonkun merkin ihan älyttömän hyvät falafelit riisin ja kastikkeen kera.

Kotiruokien jämät

Tämä on vähän harvinaisempi eväs, sillä yleensä kotiruokaa ei jää jäljelle. Tai jos jää, niin jemmaan sen seuraavaksi päiväksi perheen ruuaksi. Ettei tarvitsisi joka päivä seistä hellan ääressä (koska elämä on jossain muualla kuin keittiössä).

Parhaat työeväät

Ekstrat 

Aamupäivällä ennen lounasta sekä iltapäivän pitkinä tunteina iskee helposti orastava nälkä. Silloin auttaa, jos mukana on esim.:

- valmiiksi kuorittua porkkanaa
- omenalohkoja
- helposti kuorittavaa/syötävää muuta hedelmää
- hedelmäsalaatti
- valmis protskusmoothie tms. 
- pähkinöitä
- ja tietysti satunnaisesti suklaata kahvin kanssa ;)


Mitkä ovat omat työevässuosikkisi?


sunnuntai 18. elokuuta 2019

Puutostiloja

Kesäloman loputtua ja sxxxxn (en ole valmis lausumaan sitä vielä ääneen) hivuttautuessa lähemmäs huomaan kärsiväni taas kaikenlaisista puutostiloista. On keskittymiskyvyn, löysien hetkien ja pitkien aamukahvihetkien puutetta. Sitten on puutetta kaikenlaisesta lasten romppeesta ja kamppeesta, sekä rahanpuutetta sen myötä, kun niitä saa haalittua. Kalenterissa alkaa olla tilanpuutetta, kun rivit ovat varattuna kuskauksille, vanhempienilloille ja harrastuspalavereille.

Mutta se, mistä eniten kärsin, on oman tilan ja ajan puute arjessa. Kun on henkeen ja vereen hiljaisuutta rakastava introvertti, on joskus vaikeaa sopeutua siihen, että arjen joka hetki täyttyy minua tarvitsevilla ihmisillä ja asioilla. Don't get me wrong. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ne asiat ja ihmiset ovat minulle tärkeitä.


Kun arki on sitä, että aamusta iltaan hetkeni täyttyvät alituisella suorittamisella ja kanssaihmisten impulssien ja höpötysten kuuntelulla, omaehtoiselle olemiselle ei tahdo jäädä tilaa. Tänäänkin minua on seurattu vessaan saakka ja oven läpi olen kuunnellut miten monelta kantilta ajatellen on ihan mahtavaa, että Teemu Pukki teki hattutempun. (Hieno juttu, mutta saisinko pissata rauhassa.) Aamukahvia juodessani yksi tuijotti sentin päässä naamastani, ihan vain siksi, että tiesi minun ärsyyntyvän ennen pitkää. Ja kun toivoin, että jengi voisi olla hetken hiljaa, niin hetken pituudeksi riitti noin viisitoista sekuntia.

Huolehdin kyllä laumastani ja sen asioista varsin tunnollisesti. Haluan, että kaikkien asiat ovat riittävässä järjestyksessä - läksyt tehty, ruokaa masussa, oikeanlaiset vaatteet päällä, harrastus- ja kaveriasiat reilassa. Haluan kuulla tärkeät jutut ja höpötykset, rapsuttaa selät iltaisin nukkumaan mennessä sekä halata mennen tullen. Huolehdin, että nuhanenillä on lämmintä juotavaa ja lohtua. Kyselen (kuulemma liikaakin), että onhan kaikki varmasti reilassa.

Vastapainoksi haluan käydä rauhassa vessassa, juoda kahvini hiljaisuuden vallitessa ja haahuilla syvällä omissa ajatuksissani. Haluan istua saunassa ilman, että kukaan sanoo minulle sanaakaan. Toivon niin kovin, että voisin joskus olla täysin tarpeeton muille ja läsnä vain itselleni. Joskus toivon, että äideillä olisi kaukosäädin perheen hallintaan. Käyttäisin eniten mute- ja pause-nappeja.

Tiedän kyllä, että joskus tulee aika, kun huollettavia ei enää pyöri nurkissa ja saan haahuilla kotona luultavasti ihan ypöyksin. Senkin tiedän, että tulen kaipaamaan tätä aikaa ja kainaloon rutisteltavia lapsia. Tavallaan tunnen sen kaipauksen nahoissani jo nyt. Se kaikki ei kuitenkaan poista oman itseni kaipuuta juuri nyt.

Vitamiinien puutteeseen voi napsia pillereitä, mutta miten ihmeessä saisi tyydytettyä hiljaisuuden ja oman ajan tarpeen?

© Oman katon alla
Maira Gall