lauantai 20. joulukuuta 2014

Lomafiiliksen virittelyä

Oi autuutta! Eilen suljin työpaikan oven, enkä aio avata sitä yli viikkoon! Lähtiäisinä sain työpaikan joulumuistamisen, jonka lämmittävän sisällön aion kenties nautiskella tulevina päivinä. Olen niin onnellinen joululomasta, joka todella tulee tarpeeseen. Viimeiset viikot ovat olleet varsin työntäyteisiä ja tiedän, että rupeamaa riittää vielä enemmän kuin ehtii tehdä. Toivottavasti välipäivät ovat hiljaisia ja ehtii näpytellä rästihommia...

kuva: Pinterest


Joulutunnelman virittely on pitänyt sisällään niin poikien nahistelua ja melodramaattisia Mulla ei ikinä ole mitään tekemistä -kohtauksia kuin hyvää mieltä ja naurun kikatustakin. Myös hieman hammasten kiristelyä autoteknisten (=helkkarin kalliiden ja ärsyttävien) asioiden äärellä. Auto tuli toivottavasti siihen kuntoon, että katsastussetä näyttäisi sille vihreää valoa, mutta lompakkoni vastaavasti tuli aika köykäiseksi... Jos muuten ei mene läpi, lupaan takuuvarmasti järjestän minäkin melodramaattisen itkupotkuraivarin katsastuskonttorilla! Ja kyllä kuulkaa aion tästä lähtien olla hymyillä auton ratissa vaikka väkisin. Niin kallista lystiä ei kannata pilata turhalla mökötyksellä, vaan otetaan nyt sitten kaikki ilo irti. Ihanan kallista, ah!!

Tänään aamulla kävimme pokkaamassa esikoisen eskaritodistuksen - ja liikutuksen kyynel kutitteli silmäkulmaa. Sitten piiiitkät aamukahvit, vähän kotihommia ja päätös lähteä uimahalliin. Polskuttelun väsyttäminä ostimme ISOT päiväkahvipullat, joiden jälkeen jaksoimme ottaa kuusen sisälle ja koristella sen jouluasuun. Tuli hieno - vaikka tunnustan hieman stailanneeni sitä jälkeenpäin. Ainakin niiden oksien osalta, joilla killui ritirinnan 7 punaista koristepalloa... Iltasella katsoimme Ice age 2:n karkikippojen kera. Ja ex-tempore ennen nukkumaan menoa kävimme pikaisesti testaamassa n. puolen sentin lumikerroksen pulkkien ja liukureiden kanssa. Hurjan hauskaa oli ja kotiin palasi kolme punaposkista tonttua :) 

Huomenna pitäisi olla reipas ja saalistaa kaupasta joulun ruokaostokset. En tiedä kuinka paljon joudun käyttämään lahjontaa, uhkailua ja kiristystä, että saan itseni ja kaksi villimiestä sivistyneesti kassalle saakka... Muuten en aio erityisemmin stressata jouluvalmistelujen kanssa. Lahjat ovat paketissa ja jonain päivänä heiluttelen vähän imuria - that's it. Olen ihan varma, että tulee ihana ja suloinen joulu ♥


tiistai 16. joulukuuta 2014

Rakas joulupukki...

... tai universumi, tai kuka nyt ottaakaan kopin ;)

Tämä vuosi on ollut hyvin raskas. Toisaalta hyvin rikas. On ollut paljon surua ja menetystä, paljon kyyneleitä ja huolta. On ollut myös paljon hymyjä, ilonpilkahduksia ja toivon syttymistä ja sen sammumista. Sanoisinko, että vuoristorataa, jonka huipuilta on löytynyt ihania ystäviä, iloisia kohtaamisia, ihastuminenkin (joka päättyi yhtä rytinällä kuin alkoikin). Ja siellä pohjalla on puolestaan ollut sellaisia pohjamutia, joissa olen joutunut kohtaamaan sekä omat pimeimmät puoleni että toisen suurimmat heikkoudet.

Kenties ruodin kulunutta vuotta tarkemmin vielä myöhemmin, mikäli siltä tuntuu. Nyt on kuitenkin aika suunnata katse jouluun ja sen lämpöiseen tunnelmaan.

kuva: Pinterest


Rakas joulupukki. Tiedän, että olet varsin kiireinen tyyppi, joten osaltani helpotin taakkaasi ja ostin jo pojille kasan joululahjoja. Ostin myös itselleni mieluisen kirjan, jota aion nautinnolla lueskella joulunpyhinä. Niin ikään olen varannut kaapin perälle makoisaa punaviiniä ja keski-ikäisten naisten (tai ainakin minun) lempijuomaa sherryä. Suklaata aion myös ostaa. Olen varma, että sekä pojat että minä nautimme lahjoista ;)

Koska mielestäni ansaitsen jatkossa myös viikottaista pientä hemmottelua, ajattelin tilata itselleni jonkin mukavan naistenlehden. Tilauksen kilkkailen täältä: http://www.lehtiapaja.fi/.

Ja ihan vaan vinkkinä pienenä pukille - ai niin, sinähän olet mies, joten ei mitään vinkkejä, vaan suoraa tekstiä: toivon tulevalle vuodelle suukkoja ja halauksia joltain erityisen ihanalta ja fiksulta mieheltä (ei mitään toivottomia tapauksia tällä kertaa, kiitos!) - tai jättipottina hellän rakastajan ;) 

Tsemppiä pukille joulu-urakkaan ♥ 

lauantai 13. joulukuuta 2014

Käsilaukun salaisuus

Elisa haastoi paljastamaan käsilaukun sisällön, ja tässäpä tämä:



- Volvon huoltokirja
- lompakko
- puhelin ja laturi
- kalenteri
- avaimet (koti, auto, työpaikka)
- pari kauppakuittia ja 3 joulupostimerkkiä
- nahkahanskat
- silmälasikotelo
- hajuvesi (ikivanha ja ihan lopussa)
- huulirasva, huulipuna ja huulikiilto
- kangaspussukka, jossa pari naisellista tarviketta, savett-liinoja, piilarit ja silmätippoja
- käsidesi
- mynthoneita (sillä ei ikinä voi tietää milloin unelmien prinssi tulee ja suuteloi; sitä ennen kantsii raikastaa hengitys)
- mikroskooppisen pieni legopala

Itse laukku on kirpparilöytö 3 eurolla. Sopivan tilava, jotta sinne mahtuu puoli elämää. Usein kassissa on myös juomapullo, pari pillimehua, rusinoita yms. hengen ylläpidintä.

Ja tekisi mieli sanoa, että millainen laukku, sellainen nainen ja elämä. Joustava, sinne mahtuu paljon ja välillä se on ihan hukassa. Joskus se vähän repsottaa ja saa kolhuja, mutta kestää siitä huolimatta. Siihen voi luottaa ja se pitää sisällään ne asiat, jotka ovat tarpeen. Jotain voi puuttua, mutta se ei estä elämästä ;)

Haastan kaikki, joilla on kassissaan huulirasvaa vakiovarusteena! 
Mulle se on elinehto, jota ilman karahtaa päivä karille yhtä varmasti kuin eräs italialainen risteilijä pari vuotta sitten...

perjantai 12. joulukuuta 2014

Liikaa / liian vähän

Aika usein tuntuu siltä, että kaikkea on liikaa - tai sitten ihan liian vähän. Erityisesti näin on ollut tällä viikolla. Päätä huimaa ja sydäntä tykyttää, mutta onneksi edessä on viikonloppu.

Liikaa

* rahanmenoa
* murheita ja sydänsuruja
* töitä
* kiirettä
* haasteita poikien kanssa
* kaikenlaista ekstraa, mistä ei olisi väliä 
* pyykkejä, tiskejä, sotkua.

Liian vähän

* aikaa
* mahdollisuuksia nähdä ystäviä
* rahaa
* ulkoilua ja liikkumista
* unta.


Viime viikolla ihmissuhde kariutui, auto ei mennyt läpi katsastuksesta ja töitä oli liikaa. Tällä viikolla olen murehtinut autokorjaukseen kuluvaa rahasummaa, poikien kasvatushaasteita ja yhä suurenevaa univelkaa. Askel on ollut raskas ja sydän rikkinäinen.

Parempaa tasapainoa siis etsiessä. Kuitenkin tiedän, että elämä on aina keskeneräinen, risainen ja epätäydellinen. Enimmäkseen se on sekasortoa (varsinkin pienten lasten kanssa), kiirettä, mekkalaa, sotkua, harmeja sekä isompia ja pienempiä vastoinkäymisiä. Jos joskus satunnaisesti tulee seesteinen ajanjakso, tulee siihen suhtautua kuin suureen ihmeeseen - kunnioittaen ja hiljentyen sen äärelle. Tiedän, että sellaisiakin tulee ja jokainen haaste selviää omalla tavallaan ja ajallaan.
kuvat: Pinterest.

Tänään toivon pääseväni siemailemaan hieman poreita hyvässä tyttöseurassa. Vähän hihitystä, asioiden laittamista oikeisiin mittasuhteisiin ja terapointia (sekä miesten edesottamusten säälimätöntä ruotimista ja toivotuksia sinne missä pippuri kasvaa). Ehkä vähän mekkojen sovittelua, ja eihän sitä tiedä mistä sitä itsensä löytää... ;)


tiistai 9. joulukuuta 2014

Jaa niin mikä joulu?!

Hupsista keikkaa! Tajusin juuri, että kohta alkaa olla kiire. Tässä kaikki, mitä EN ole vielä tehnyt joulun eteen:

- Joulukortit - hankkimatta ja siten tietysti myös kirjoittamatta. Ja samalla kun hankkii kortit + postimerkit, pitänee hankkia pari iloisen kuplivaista siideriä, jotta saa aikaiseksi sopivan inspiraation ja mielentilan kirjoittamiseen...

- Lahjat. Mitään en oo hankkinut! Iso KÄÄK!

- Ruuat. Ihan miettimättä ja mistään en tiedä.

- Siivous. Öö, niin mikä? Onneksi meillä riittää, että imuroi pölyt veks ja järjestelee tavarat paikoilleen, jossa ne - kiitos poikien - pysyvät noin kaksi minuuttia.

- Koristeet. Edelleen vanhalla kodilla kaikki. Pitäisi ilmeisesti jakaa nekin kristillisesti tässä joku kerta, jos inspiraatio vaan iskisi...

Jos nyt jotain muutakin vielä olisi tehtävänä, niin olen siitä täysin pihalla. Otan joulun siltä kannalta, että pääasia, jos lapsilla on mukavaa. Jouluaaton vietämme yhdessä vanhalla kokoonpanolla, eli minä, lapset ja eksä (siis poikien isä - erotukseksi viimeisimmästä eksästä; vai onko se edes eksä, vai vaan joku... mikä?). Joulupäivästä eteenpäin on omaa aikaani, jolloin kenties uppoudun kirjoihin ja syön kilon tai pari (tai paljon enemmän) suklaata ja fiinisti maistelen punaviiniä ;) 

Mutta ensimmäisenä lienee syytä paneutua joulukortteihin. Ehkä jo tänään! Must!

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Top 3 - itkubiisit

Viikonlopun aikana olen kuunnellut youtuben nyyhkybiisit puhki. Tässä ehdoton ja melko klassinen top 3.

Roxette: It must have been love
Tästä on hyvä aloittaa. Herkistelee kyyneliin sanoillaan, joita jo teinivuosina tuli kuunneltua "suurien" (ah, olisinpa tiennyt silloin mitä kaikkea onkaan vielä edessä) tunteiden äärellä:

"It must have been love but it's over now,
it was all that I wanted, now I'm living without.
It must have been love but it's over now,
it's where the water flows..."


Heart: Alone
Mahtipontisten balladien aatelia, jonka vaikutuksesta mikä tahansa vesiputouskin kalpenee kyynelmäärän rinnalla...
(Sivukommenttina mainittakoon, että ellei olisi niin pohjattoman surullinen, voisi jopa huvittua videon suorastaan pursuavan runsaasta hiustyylistä ja suureellisesta pukeutumistyylistä.)


Jonne Aaron: Kylmä ilman sua
Ehkä menee  jopa pateettisuuden puolelle, mutta tietyssä mielentilassa saa kurottelemaan kohti punaviinipulloa ja kaatamaan X:n lasillisen. Toisella kädellä kurkottelee nenäliinapakettia, joka on jo tyhjä...




Huomisesta lähtien - ehkäpä - alan kuunnella voimabiisejä. Ja tasan varmasti nousen tästäkin jaloilleni ja nuolen haavani ehjiksi. Joskus lopulta ne ovat arpia - muistoja elämän poluista...

Erin: Vapaa
"...Rakennan kotini yksin, parannan minäni yksin
Pakotan pitämään itseni koossa
En ole se surkea rätti jonka sydän on imetty kuiviin
En rakenna sille kotiini huonetta..."



Ja I will survive!!!

perjantai 5. joulukuuta 2014

Satua

Tiedättehän sen tunteen, kun ajattelee jonkin olevan niin hyvää, että sen on melkein pakko olla satua. Jos se tuntuu sadulta, niin se todennäköisesti on. Ja sadut eivät ole totta ja aika monissa on surullinen loppu...


kuvat: Pinterest




Ehkä ensi viikolla, tai joskus, alan rakentaa uutta pohjaa. Nyt totean Scarlet O'Haran sanoin:

"I can't think about that right now. If I do, I'll go crazy. I'll think about that tomorrow."