tiistai 29. heinäkuuta 2014

Laskeutumista arkeen

Pari viimeistä päivää on kulunut totutellessa taas aamuheräämisiin, työasioihin ja jonkin asteiseen tylsyyteen. Loma oli IHANA! Oli pitkiä laiskoja aamuja, aikatauluttomuutta ja haahuilua. Oli kivoja tekemisiä, yhdessäoloa lasten kanssa ja kotona rauhassa hengailua. Neljä viikkoa oli riittävän pitkä aika irrottamaan minut kaikista tympäännyttävistä rutiinikuvioista.

Mutta loma aina loppuu aikanaan ja on sopeuduttava arkirytmeihin. Valehtelisin, jos väittäisin, etten kaipaa takaisin lomalle. Surkuttelun sijaan lienee parempi keskittyä siihen, että keksii illoiksi ja viikonlopuiksi mukavia tekemisiä. Ehkäpä leffailtoja poikien kanssa, tapaamisia ja viinilasillisia tyttöjen kanssa, pieniä irtiottoja, pari uutta vaatetta syksyksi, hyviä kirjoja... Kenties tästä voi selvitä hengissäkin?



Tällä hetkellä iltani ovat hiljaisia, kun pojat ovat isällään. Kaipaan heitä, mutta toisaalta otan tämän mahdollisuutena levätä ja ottaa rennosti. Minua ilahduttavat maljakkoon poimitut poikien kasvattamat kukat - kasvipalstalta kerätty ja rakkaudella kotiin kuljetettu :) 

Kukkamaljakko koreilee uus-vanhalla työpöydälläni, josta tulee aina hyvä mieli.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Aurinko

Päivät ovat olleet lämpöä, aurinkoa, rantaa, hiekkaa (sisällä, ulkona, bikinipöksyissä, navassa...), jäätelöä jne. Blogi on ihan hunningolla ja niin olen minäkin. Kaiken ohessa olen ehtinyt vähäsen rypeä kriiseissä, manata miehet alimpaan hornaan, joustaa ja saanut omalle osalleni joustamattomuutta. Naiseuteni on saanut muutaman pikkuisen kolhun - yhä enemmän siis muistutan autoani - ja olen parannellut oloani, milläs muulla kuin jäätelöllä ja kylmällä iltasiiderillä.


Kaiken kaikkiaan tämä on ollut hyvin elämää. Aallonpohjaa ja aallonharjaa. Välillä suurta nautintoa, kunnes taas olen tyrskähtänyt pohjalle - mutta en sentään pohjan läpi. Välillä olen menettänyt hermojani poikien kanssa, mutta toisaalta nauttinut ihan hirveästi kesäpäivistä juurikin heidän kanssaan. Minun ihanat päivänsäteeni ja koetinkiveni ♥  Vaikka minua ei kukaan muu rakastaisi maailmassa, niin tasan tarkkaan tiedän olevani kahden pienen miehen sydämessä hyvin syvällä ja tiukasti. Se on arvokasta, jos mikä.




keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Kuusi vuotta sitten

Tasan 6 vuotta sitten olin tuore äiti. Kainalossa ihkauusi ihmisen taimi. Pieni, ryttyinen ja ihanan tuoksuinen - maailman täydellisin ♥


Olin hämilläni, onnellinen, ihmeissäni. Väsynyt, vähän kipeä ja kaiken uuden edessä. En ehtinyt edes soittaa lähimmille sukulaisille, kun oli niin kiire pitää vauvaa sylissä, katsella ja ihmetellä.

Synnytys oli tajunnan räjäyttävä kokemus - ihan joka merkityksessä. Muistan miten aamuyön tunteina katselin synnytyssalin ikkunasta ulos ja näin auringon nousevan metsän takaa. Tajunta häilyi jossain unen ja ties minkä rajamailla, mutta kun kuulin pojan ensimmäisen parkaisun, olin niin hereillä kuin ikinä voi olla. Maailman upein hetki, kun sain vauvan paitani alle lämmittelemään. Ajattelin, että hän on juuri sen näköinen ja oloinen kuin pitääkin. Minun omani.

Nyt hän on puuhakas, innokas ja alati pälpättävä touhuaja. Kasvaa silmissä ja on innoissaan menossa eskariin. Halaa äitiä paljon ja usein, syliinkin kiipeää hakemaan läheisyyttä, kunnes taas juoksee omiin puuhiinsa. Hän on luvannut, että saan ihan aina halata ja suukottaa häntä niin paljon kuin haluan. Minun rakkaani ja tähtisilmäni ♥  Hän teki minusta äidin ensimmäistä kertaa ja on kasvattanut minua tällä vanhemmuuden matkalla. Kiitos joka askeleesta ja joka ikisestä hetkestä!

Onnea pieni rakkaani!!

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Lomailo

Lomalla ja mökillä on  i-h-a-n-a-a! Mikä lämpö ja kesäfiilis!!

Tämä on eka kerta mökillä poikien kanssa, kun olen enimmäkseen nauttinut ja relannut sen sijaan, että pääasiassa menettäisin hermojani. Olen ottanut todella rennosti ja vaimentanut takaraivossa kuiskivat äänet, että pitäisi suorittaa jotain hyödyllistä (kuten pestä ikkunoita tai kiskoa rikkaruohoja ja puuntaimia maasta). Tämänkin päivän raskain velvollisuus oli kurvata autolla jäätelökiskalle ;)  Olen myös onnistunut ansiokkkaasti saamaan yläselän punaiseksi - jolloin totesin, että onkin hyvä syy kulkea naama kohti aurinkoa. Parit kaislat olen kiskonut rannasta, jotta poikien on parempi kahlailla vedessä.

Kummitädin rannassa - ei hassumpi maisema!

 





Mökkeilyn autuutta kestää vielä pari päivää, sitten loma jatkuu kotinurkissa - ei hassumpaa sekään. Sitähän ehtii tehdä vaikka mitä vielä!


maanantai 7. heinäkuuta 2014

Olkkari

Voitte hieman kurkata olohuoneeseeni sillä aikaa, kun pötköttelen bikineissä nurtsilla, kuuntelen vesipyssysotureiden kiljuntaa, juon päiväkahveja, (menetän hermojani aina välillä), lämmittelen mökkisaunaa, teen poikien kanssa päiväajeluita jäätelökiskalle tai istuskelen järvenrannassa tuijottamassa ulapalle.

Tässä vaiheessa lomaa tuntuu ihanalta. Vasta yksi viikko takana, melkein kaikki työhuolet unohdettu ja kolme viikkoa autuutta vielä edessä! Jospa siinä ajassa saisi nuo lattialla nojailevat taideteoksetkin ripustettua olkkarin seinälle. Modernia ja uniikkia nykytaidetta ;)  Arvossaan korvaamatonta ♥





sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Korkkarit kattoon




Vihdoin meillä on KESÄ! Lämpö ja aurinko hellii, ja niin on hyvä lämmin mieli ihmisellä. Hyvä mieli on siitäkin, että eilen sain ystäviä koolle. Poksautettiin muutama skumppapullo, syötiin kaikenlaista pientä hyvää, ja osan kanssa jaksettiin vielä lähteä nostamaan tunnelma kattoon kaupungin yöhön. En muista milloin viimeksi olisi ollut niin hauskaa! Oli ihanaa vetää kesämekko päälle, korkkarit jalkaan ja punaa huuliin. Tanssia pikkutunneille saakka, nauraa mahansa kipeäksi (mm. pitsipöksyille ja iskuvinkeille) ja hullutella! Elämä on niin laiffii :)

Huomenna mökille poikien kanssa. Biksut, uimapöksyt ja aurinkolasit pakattu! 


Näillä varpailla tanssittiin!!