torstai 21. elokuuta 2014

Erityisherkkä lapsi

Kumpikin lapseni on omalla tavallaan erityisherkkä - omena ei ole pudonnut kauas puusta. Itselleni erityisherkkyyden tajuaminen on ollut varsin silmiä avaava tieto. Ymmärrän sen valossa itseäni ja lapsiani paljon paremmin (vaikken silti läheskään joka tilanteessa). 

Tällä viikolla toimitin pienen infon erityisherkistä lapsista eskariin ja päiväkotiin. Vastaanotto oli avoin ja utelias, ja toivon, että erityisherkkyyden tiedostamisesta on siellä hyötyä. 


*************************

Erityisherkkyys tarkoittaa hermoston tavallista herkempää reagointia ja aistiärsykkeiden syvällistä prosessointia. Se on synnynnäinen ja sinänsä normaali hermojärjestelmän ominaisuus, jota ilmenee 15-20 prosentilla väestöstä. Erityisherkkyys ei ole sairaus tai vika. Se ei myöskään ole sama asia kuin vaikkapa hauraus, ujous, pelokkuus tai yliherkkyys. Suurin osa erityisherkistä on introvertteja, mutta noin 25-30% on ekstroverttejä.

Erityisherkkyyden ilmeneminen

Erityisherkät aistivat ja havainnoivat ympäristöään ja omaa sisäistä maailmaansa tarkasti ja reagoivat siihen voimakkaasti. Tunteiden voimakkuus ei välttämättä näy ulospäin, vaan herkkä lapsi saattaa olla käytökseltään hyvin kiltti ja rauhallinen.

Herkkyys voi ilmetä yhdellä tai useammalla osa-alueella ja sen voimakkuus voi vaihdella:
  • Fyysinen - aistiherkkyys ja muu kehollinen herkkyys
    Herkkyys melulle, visuaalisille ärsykkeille, kirkkaille valoille, lämpötilalle, nälän tunteelle tai muille fyysisille ärsykkeille.
  • Sosiaalinen - vuorovaikutustilanteet, empatia, tunneäly
    Ihmisten vuorovaikutussuhteiden ja ilmapiirin tunnistaminen, toisen ihmisen mielialan tunnistaminen yhdellä vilkaisulla, vivahteiden ja rivien välien ymmärtäminen, toisten ihmisten tunteiden kokeminen ja niiden imeminen itseensä.
  • Psyykkinen - tunneherkkyys, luovuus
    Pienienkin asioiden ottaminen raskaasti, itkuherkkyys, omien tunteiden kokeminen syvästi. Luovuus, intuitio, herkkyys taiteelle, omien tunteiden syvällinen tulkinta.
  • Henkinen - intuitio, kokemus suuremmasta kokonaisuudesta tai tarkoituksesta
    Arvot sekä niiden toteuttaminen, oikeudenmukaisuus, selittämättömien asioiden tai johdatuksen kokeminen yms.
Erilaiset elämänmuutokset ja ristiriitatilanteet kuohuttavat helposti erityisherkän mieltä. Näin voi myös käydä, jos samaan aikaan tapahtuu liian monta asiaa tai jos lyhyessä ajassa joutuu suoriutumaan monesta tekemisestä.

Usein erityisherkkä lapsi haluaa valmistautua huolella, varsinkin uusiin tilanteisiin. Hän saattaa pelätä epäonnistuvansa tai joutuvansa nolatuksi. Uusissa tilanteissa erityisherkkä saattaa pysähtyä pohtimaan, mikä ulospäin voi vaikuttaa arkuudelta, mutta on monissa tilanteissa järkevä toimintatapa: mieti ensin, toimi vasta sitten. Usein erityisherkkä analysoi tapahtuneita asioita syvällisesti jälkeenpäin. Hänelle saattaa olla tärkeää saada tarkka kuva sekä kokonaisuudesta että yksityiskohdista.

Herkille on ominaista tunnistaa pieniäkin vihjeitä sekä arvioida ja korjata itse omaa toimintaansa. Erityisherkkä on usein varsin itsekriittinen ja kritisoi itseään jopa tarpeettoman ankarasti. Ulkopuolinen palaute voi hänestä tuntua lamauttavalta. Erityisherkällä saattaa olla muita heikompi itsearvostus ja helposti he arvioivat kykynsä pessimistisesti. Oman mukavuusalueen laajentaminen antaa parhaimmillaan uutta itseluottamusta, mutta se vaatii herkältä yleensä huomattavan suurta epämukavuuden ja kuormittumisen sietämistä.

Monille erityisherkille on vierasta puolustaa ja tuoda esille itseään ja tarpeitaan. Myös päätösten tekeminen saattaa olla erityisherkälle vaikeaa.

Herkkyyden hyviä puolia ovat esimerkiksi kyky nauttia taiteesta syvällisesti, kokea tunteita hyvin intensiivisesti, huomioida tarkkoja yksityiskohtia tavallista herkemmin ja kyky ymmärtää muita ihmisiä poikkeuksellisen syvällisesti. Erityisherkällä saattaa olla poikkeuksellista luovuutta, empaattisuutta ja intuitiivista älykkyyttä. He pystyvät aistimaan pieniäkin muutoksia ympäristössään ja hahmottamaan monimutkaisiakin kokonaisuuksia kaikkine vivahteineen.

Erityisherkkä lapsi koulussa tai päiväkodissa

Herkkyyden ilmenemisessä on yksilöllisiä eroja. Niihin vaikuttavat muut synnynnäiset piirteet ja kasvuympäristö. Jos erityisherkkä lapsi saa tarvitsemaansa tukea, hänellä on edellytykset kasvaa jopa poikkeuksellisen terveeksi, tasapainoiseksi ja onnelliseksi ihmiseksi. 

Erityisherkät ovat usein tunnollisia ja yrittävät parhaansa. He eivät kuitenkaan suoriudu parhaalla mahdollisella tavalla ollessaan ylikuormittuneita. Tarkkailun alaisena erityisherkkä saattaa mennä lukkoon. 

Erityisherkkää lasta ei tarvitse suojella, mutta piirre on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi palautetta antaessa tai vaikkapa oppitunnilla esitelmää pitäessä; erityisherkälle voi tilannetta pehmentää jollain lailla, kuten pitämällä yleisö mahdollisimman pienenä ja auttamalla esityksessä alkuun. Kun sosiaalinen itsevarmuus lisääntyy, helpottuvat tämän kaltaiset tilanteet. 

Erityisherkkä saattaa joskus vaikuttaa ujolta tai vetäytyvältä, mutta hän kenties vain haluaa tutustua tilanteeseen rauhassa tai keskittyä kuuntelemaan. Ujoksi ja pelokkaaksi leimaaminen saattaa vain pahentaa tilanteita jatkossa. Uusissa tilanteissa erityisherkkä lapsi saattaa tarvita varmistelua ja hän kysyy ehkä tuskastuttavankin monta kertaa tilanteeseen liittyviä asioita. Tällä tavalla hän luo itselleen turvallisuuden tunnetta. 

Runsaat ärsykkeet - esimerkiksi meluisa ryhmä - ahdistavat ja uuvuttavat erityisherkkää lasta muita nopeammin. Jotkut saattavat tällöin vetäytyä, tai toisaalta muuttua yliaktiivisiksi.

Erityisherkän selviytymiskeinoja

Erityisherkän jaksamista auttavat mm.:
  • yksin oleminen tai rauhallinen tila. Yksin ja/tai hiljaisessa tilassa ollessaan erityisherkkä palautuu helpoimmin melusta tai muista rasituksista.
  • harmoninen ilmapiiri. Tasapainoinen ilmapiiri on herkälle tärkeää, koska hän helposti aistii toimintaympäristönsä ongelmat ja imee itseensä ympäristössä aistimansa negatiiviset tunteet.
  • kannustava, vilpitön palaute sekä ystävällisesti esitetty kritiikki. Erityisherkkä ottaa kritiikin muita vakavammin ja saattaa helposti tuntea olevansa jollain tavalla virheellinen.
  • ymmärretyksi tuleminen. Kun erityisherkkä kokee, että hänet on ymmärretty ja hyväksytty, hän voi olla rennompi ja oma itsensä. Ennen hyväksytyksi tulemisen tunnetta hän saattaa olla varautunut.
Monet herkät kokevat ristiriitaa ympäristön vaatimusten ja omien tarpeidensa välillä. He saattavat tuntea olonsa ulkopuoliseksi ja erilaiseksi kuin muut. Siksi häntä ympäröivien ihmisten on hyvä tiedostaa, ettei hänessä ole mitään vikaa, vaan hän on piirteineen yhtä hyvä kuin muutkin.

Lisätietoa erityisherkkyydestä:

HSP - Suomen erityisherkät ry - www.erityisherkat.fi 
Erityisherkän elämää - hspelamaa.wix.com/hspelamaa

******************************************

Joku joku haluaa yllä olevan tekstin pdf:nä tai word-tiedostona, voi sitä kysyä minulta sähköpostitse: tuulankoti@hotmail.fi.  

Edit (9.4.16): Suomen erityisherkät ry:n esite erityisherkistä lapsista: Klik.
(http://erityisherkat.wix.com/erityisherkat -> Kirjallisuutta ja linkkejä)