torstai 28. marraskuuta 2019

Ajatuksia Black Fridaysta, kuluttamisesta ja tyytyväisyydestä

Viime vuosina olen alkanut suhtautua kaikkeen kuluttamiseen varsin kriittisesti. Rahoistani tarkka olen ollut aina, joskus jopa nuuka. Jo lapsuudenkotoa on tarttunut sellainen ajatus, että vain todelliseen tarpeeseen ostetaan, mutta ei huvin vuoksi. Jos voi korjata, käyttää jonkun muun vanhaa tai kiertää ongelman jotenkin muuten, niin sitten tehdään niin ja jätetään ostamatta.

Muistan miten isäni purki joskus pyykkikoneen osiin etsiessään koneessa ollutta vikaa. Kun se lopulta löytyi, hän korjasi sen ja kasasi koneen uudelleen. Eipä tarvinnut ostaa uutta kallista konetta. Muistelen muuten, että se samainen kone oli käytössä vielä ollessani päälle 30-vuotias, ja se oli hankittu suunnilleen syntymäni aikoihin! Kuinka moni nykykone kestää yhtä pitkään? Ja toisaalta - kuinka moni osaa korjata pyykkikoneen? Ei moni, mutta pointti lienee se, että jos voi olla ostamatta, niin sitten ei osteta.

Toki minullakin on ollut hetkeni, jolloin olen ostanut vain koska on tehnyt mieli. Nuorempana saatoin ostaa jonkin paidan ja käyttää sitä vain pari kertaa ennen kuin se päätyi roskikseen - siihen aikaan ei ollut edes laajaa ja toimivaa vaatekierrätystä. Ja vielä ihan muutamienkin vuosien takaa löytyy "pienoisia" hutiostoksia, kun olen kuvitellut olevani jotain muuta kuin oikeasti olen. Nyt jo tiedän tyylini ja sen, missä vaatteissa viihdyn ja mikä kestää aikaa. Ja olen toki sitä mieltä, että on ok ostaa uusia vaatteita vaikka vanhojakin olisi, jos ne vanhat ovat jo nyppyyntyneitä eikä niillä kehtaa mennä töihin.

Meille markkinoituja brändi-unelmia...


Paljon on uutisoitu siitä, että erityisesti vaateteollisuus on yksi saastuttavimmista yksittäisistä teollisuudenhaaroista ja sen ilmastopäästöt ovat yhtä suuret kuin maailman koko lento- ja rahtilaivaliikenteen. Eli paljon! Pikamuotia tuotetaan valtavia määriä. Vaatteen hinta on halpa, eikä sitä ole tarkoitettukaan kestämään, koska - hei! - pian voit ostaa uuden halvan. Jos kauppojen varastoihin jääkin seisomaan halpatuotantomaista roudattua vaateroskaa, ne voi kätevästi vaikka polttaa tai lähettää kolmannen maailman "avuksi". Tosiasiassa tuo länsimaiden kehitysmaihin kohdistama vaate"apu" pahimmillaan tukahduttaa ko. maiden omaa vaatetuotantoa, vie työpaikkoja ja tukkii jätteenhuoltojärjestelmän (jollaista ei välttämättä edes ole tai se on alkeellisella asteella). 

Sama kierrätysongelma pätee monilla muillakin kulutustuotteiden alueilla. Mitä tapahtuu esim. meiltä käytöstä poistetuille kodinkoneille, kännyköille ynnä muulle tavaralle? Osasta kyllä kerätään materiaalit talteen kierrätystä varten, mutta ihan liikaa päätyy jätteeksi tai kehitysmaihin ongelmajätteeksi.

Joskus pari vuotta sitten pöyristyin, kun kenkäkaupan myyjä totesi - miettiessäni että haluan mustat kengät, koska ne kestävät paremmin aikaa - että eihän sitä enää nykyään tarvitse miettiä. Sen kuin ostaa vain uudet, kun kyllästyy! Kyllä minä todellakin haluan ostaa nimenomaan kengät, joita voin pitää vielä 10 vuoden päästäkin. Haloo! Olen edelleen iloinen 11 vuotta sitten ostamistani Eccon pitkävartisista saapikkaista. Hinta kirpaisi silloista äitiyslomalaista, mutta saapikkaat ovat edelleen priimakunnossa ja kestävät todennäköisesti toisenkin mokoman.

Lapsuuden kylänraitti

Kun olin lapsi, ei onneksi ollut nykyisenkaltaisia hypermarketteja, verkkokauppoja ja jatkuvaa kuluttamisen tarvetta. Nykyään elämme ihan erilaisessa kulutusyhteyskunnassa kuin 70-luvun pikku-Tuula. Kylänraitilla oli silloin K-kauppa, POK ja T-kauppa (kuka muistaa sellaisen?). Oli sekatavarakauppa, kodinkoneliike ja valokuvaamo sekä pankkeja ja posti. Ruokakaupat olivat avoinna arkisin kuuteen ja lauantaisin yhteen (!). Jos jotain jäi ostamatta, niin sitten pärjättiin ilman.

Eikä muuten hengattu perheen kanssa vapaa-aikaa kuluttamassa ostareilla, kun sellaisia ei edes ollut. Olisi kuulkaa koko kylä pitänyt hulluna jos olisimme änkeneet sinne POKin palvelutiskille ja pyytäneet kapputsiinoa ja kroissantia sekä jääneet sinne jauhojen ja taloussokereiden sekaan istuskelemaan ja odottamaan tilausta, jota kaupan henkilökunta olisi ihmeissään pähkinyt takahuoneessa... Sen sijaan mentiin ex-tempore kahville naapuriin tai sukulaisille. (Asia, jota nykyään ei voi enää tehdä ilman kalenterivarausta jonnekin 2 kk päähän...)


Summa summarum. Kaiken tämän ilmastonmuutosangstin, omien taustojen ja arvojen vuoksi  takia tunnen suurta ärsyyntymistä ja ahdistumista siitä, että meillä on olemassa ostosJUHLIA kuten black friday, hullut päivät ja mitä näitä nyt on. Kirjoitin ne muuten tarkoituksellisesti pienellä - se osoittaa arvostukseni määrän ko. tapahtumia kohtaan. Visuaalisena ihmisenä näen tuon kaiken silmissäni kutakuinkin näin: tavarasta villintynyt ostoskansa juhlii ja tanssii kolmannen maailman köyhien ihmisten ja loppuunkäytettyjen luonnonvarojen haudanpartaalla samalla kun nurkan takana odottaa kaikkinielevä ekokatastrofi!

Kuluttamista ei toki voi lopettaa kokonaan, ellei ryhdy Pentti Linkolaksi - ei tosin huono vaihtoehto sekään. On pakko olla lapsille sellaiset vaatteet, että niiden takia ei tarvitse hävetä ja joilla pärjää loskassa, pakkasilla ja urheilussa. On pakko olla itselläkin sellaiset vaatteet, ettei työnantajaa hävetä puolestani. Tarvitaan välillä uusia kodinkoneita ja härpättimiä, jos vanhat menevät rikki (eikä olla pellepelottomia, kuten isäni oli nuorempina ja terveinä päivinään).

Mutta onko pakko mennä mukaan mainosten, markkinoinnin, instagramin ja hulluuden maailmaan, jossa on PAKKO koko ajan ostaa sitä sun tätä, jotta voisi tuntea olevansa tyytyväinen ihminen?

Voisiko Black Friday olla sitä, että menisikin kirjastoon ja lainaisi hyvän kirjan itselle tai lueskelisi läpi kaikki naistenlehdet (harmi vain, ettei kirjaston lehtisaleihin yleensä saa viedä eväitä tai omia kahveja - ihan vaan näin kaverin puolesta harmittelen...)? Kävisi kahvilla ystävän kanssa? Istuisi vaan kotona ja olisi tyytyväinen siitä kaikesta, mitä jo omistaa. Muistaisi miten onnekas on, kun ylipäänsä asiat ovat niin hyvin, että on katto pään päällä ja voi lukea tätä blogitekstiä - ei sillä että itse teksti olisi kovin ansiokas, vaan siksi että ylipäänsä omaa lukutaidon, jonkin e-laitteen ja on vapaa-aikaa, jolloin voi tehdä tällaisia asioita. Kaikilla ei ole. Esim. niillä, jotka tälläkin hetkellä ompelevat nälkäpalkalla ja suljettujen tehtaanovien takana halppisvaatteita seuraavaa ostosbakkanaalia varten.

Kuva: http://www.whatsnext.fi/kirjat/



PS. Suosittelen lämpimästi Elina Hiltusen kirjaa Tulossa huomenna - miten megatrendit muuttavat tulevaisuuttamme. Kirjassa avataan todella laajasti nykymaailman trendejä, maailmantilaa ja kuluttamisen nurjia puolia. Tiesitkö esim. että jossain maailmalla taistellaan hiekasta..? Minä en.

PPS. Suhtaudun ihan järkevästi sellaisiin ale-ostoksiin, joita on harkinnut jo pitkään ja joille on todellinen tarve. Fiksumpaahan se on ostaa alennuksella (jos se on todellinen, eikä vain hintakikkailulla aikaansaatu feikkialennus). Myös kaikenlaiset palvelut ovat oikein jees :)

18 kommenttia

  1. Osu ja uppos tämä sun kirjoitus!
    Olen aivan samoilla linjoilla kanssasi. Paitsi että valitettavasti säästämistä olen oppinut vasta aikuisena, valitettavasti, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

    Mä niin toivoisin, että nykyajan kodinkoneet rakennettaisiin niin, että niitä voisi/kannattaisi edes korjauttaa.. nykyään 5v vanha pesukone on korjaajan mukaan tiensä päässä, omatoimikorjaaminen mahdotonta. Maailma ei hukkuisi roinaan niin helposti, jos kaikkea ei tehtäisi kertakäyttöiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kertakäyttökulttuuri on tosi surullista. Sehän on (joidenkin) laitevalmistajien taholta ihan myönnettykin, ettei niitä koneita tehdä kestämään. Joitain vuosia sitten oli työpaikalla upouusi tiskikone, jonka käynnistysnappi hajosi EKALLA käyttökerralla. Laitevalmistaja korvasi sen takuuseen, mutta toi tilalle uuden koneen ja vei sen just ostetun jonnekin kierrätykseen! Surullista todella :(

      Toivotaan, että tämä vielä joskus muuttuisi ja alettaisiin valmistaa kestäviä tuotteita.

      Poista
  2. Niin tärkeitä asioita!! Surettaa maailman tila ja ihmisten hulluus ja ajattelemattomuus.

    Itse en tajua esimerkiksi sellasta, kun ihmiset pitää ostolakkoa jostain asiasta; vaatteista, meikeistä tms. Siis öö, jos ostaa vain tarpeeseen, ei tarvii minkäänlaisia lakkoja, koska silloin ei tule osteltua muuten vaan. Mutta hurjan moni tuntuu edelleen ostelevan ihan vaan huvikseen.

    No toisaalta, mä varmaan kyllä tarttisin suklaan kohdalla sitä ostolakkoa... vai voiko sanoa, että se on tarpeeseen tuleva tuote? Ainakin käyttöä on, joka päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siis suklaahan tulee aina tarpeeseen :D (Mutta totta puhuen olen joskus onnistunut ahdistumaan jopa senkin ostamisesta, kun olen ajatellut, että riistänkö nyt jonkun maan luontoa tai viljelijöitä tälläkin tavalla...)

      Ostolakot on todella omituinen juttu, oon samaa mieltä kanssasi. Ikäänkuin olisi joku normaalitila, jossa ostellaan koko ajan jotain. Välillä sitten ollaan pari vk ostolakossa ja taas shoppailu jatkuu. Väitän sitä paitsi, ettei kukaan oikeasti ehdi käyttää esim. meikkejä niin paljon, että niitä koko ajan pitäisi ostella. Kaipa sitten ihmiset heittävät puolikäytettyjä menemään..?

      Poista
  3. Amen! Olen kanssasi niin samaa mieltä! Tänään ärsytti juuri samainen asia, kun tunnin verran istuksin telkkarin äärellä ja näitä mustanperjantain mainoksia oli ihan joka puljulla jopa ruokakaupoilla.
    Monen muunkin asian kohdalla mua ärsyttää kertakäyttökuluttaminen, mutta erityisesti vaatteiden. Mun päähän ei mahdu se, että joku takki tai kengät on muotia tänä talvena ja ensi talvena ne ei enää kelpaa, koska taas ostetaan uusi, muotia oleva. Tai, että talvikenkiä pitää olla neljät-viidet ja hyvällä lykyllä ensi vuonna taas sama määrä.
    Harkitut ja järkevät ostokset on okei, ja kaikilla erilaiset tarpeet. Mutta miettiäkin aina välillä voi :) Enkä yhtään kiellä, ettenkö joskus tekisi itsekin turhia heräteostoja, mutta ne painottuu Helin tavoin lähinnä herkkuihin ;)
    Kirppikset kunniaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakaan ei mene päähän tuo, että tänä vuonna joku juttu on tosi in ja ensi vuonna sitä ei muka kehtaa enää laittaa päälle. Ei mitään järkeä.

      Tänä aamuna muuten törmäsin mainoksiin, jotka myyvät nyt Cyber Monday alennuksilla!? Siis what? Onko huomenna sitten joku Super Tuesday ja seuraavaksi Mega Wednesday? Että ostakaa ostakaa joka ikinen päivä, hyvä ihmiset, kun kerran halvalla saa? :D Voi turkasen pyssyt sentään, että täti-ihmistä sieppaa tällainen...

      Poista
  4. Viisas postaus! Mä olen elänyt samanlaisen lapsuuden, jossa raha oli tiukalla ja esim joululahjoja tuli kohtuudella ja merkkivaatteita ei mulle ostettu. Ehkä vastareaktiona olen ollut sitten aikuisena ja työssäkäyvänä aikamoinen shoppailija, joka on kuitenkin viime vuosina viisastunut ja nykyään ostan mieluummin laatua ja vähemmän.

    Black Friday on ärsyttävä jenkkikeksintö, mutta mielestäni sieltä voi tehdä viisaitakin hankintoja oikeasti edullisemmin. En ota kantaa mitä ihmiset ostaa aleista, mutta järjellä shoppailunkin voi tehdä ja on vain viisasta ostaa jotain hyödyllistä mutta vain halvemmalla.

    Muiskuja Tuula!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta, että kannattaa ostaa alesta, jos mielessä on ollut joku tietty hankinta ja aikoo ostaa sen joka tapauksessa. Mutta sellaista turhaa vain alen takia ostamista inhoan. Ja sitten kun on liikkeitä, jotka kätevästi ennen alennuksia nostavat tiettyjen tuotteiden hintoja voidakseen sitten myydä ne "alessa", niin ei veny ymmärrys siihenkään...

      Muiskuja uuteen viikkoon! <3

      Poista
  5. Hieno kirjoitus!

    Minä ihmettelen tätä black fridayta, joka jatkuu viikon - tai kaksi. Outoa.

    Sitten ihmettelen kodinkoneita. Me olemme keskittäneet kodinkonehankintamme yhteen kodinkonekorjaamoon, jolla on pientä myyntitoimintaa (lähinnä kyllä suurtalouskoneita). Ne laitteet ovat sysirumia, ne näyttävät joltain mitä on lyöty kasaan jossain entisen neuvostoliiton uumenissa, mutta niissä ei missään ole enempää kuin yksi nappula ja korkeintaan kaksi ohjelmaa. Ei ole rikkoutuvaa elektroniikkaa. Vaikuttavat toimivilta.

    T-kaupasta tuli heti ihana hyvä mieli! Sellainen oli melkein meidän rappukäytävän vieressä. Vähän piti kävellä.

    Minä olen yrittänyt viime aikoina sellaista, että en osta alesta mitään, mitä en erityisesti tarvitse. Ja jos taas tarvitsen (ihan oikeasti) jotain, ostan vaikka sitten tavallisella hinnalla. Tulee kummasti mietittyä tarpeita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on vähän sama alennusmyyntien suhteen. En osa mitään vain siksi, että saa "halvalla" (kun ei se aina edes ole halpaa). Joskus olen mennyt aleen, mutta ostanut sitten kuitenkin täydellä hinnalla jonkun tarvitsemani jutun.

      Tuollaisia kodinkoneita käyttäisi mielelläni minäkin. Meilläkin on tiskikoneessa varmaan 6 eri ohjelmaa, joista käytän 99% tapauksissa sitä yhtä ja ainoaa. Välillä veivaan jonkun eri ohjelman ihan vain siksi, että se kone raksuttaisi välillä muillakin ohjelmilla (en tiedä tarvitsisiko näin tehdä, mutta mulla on joku fobia, että se kone suuttuu ja menee rikki, jos sen muitakin asetuksia ei satunnaisesti käytä :D ).

      T-kaupassa oli meilläpäin ihania irttareita. Myyjä laski ne aina kappaleittain :D Hinta oli 10 penniä kappaleelta, ja kun kassalla ilmoitin pussissa olevan vaikkapa 50 karkkia, niin myyjä laski ne vielä erikseen.

      Poista
  6. Aivan superhyvä ja ihana kirjoitus Tuula! Ja suorastaan nostalginen fiilis tuli T-kaupasta, koska nimenomaan oman kylän sellaisessa olen aloittanut vakituiset kesätyöni 70-luvulla (jälkeen sokerijuurikaspeltojen kitkemisen ja T-kauppiaan kasvihuoneilla tomaattien ja samettikukkien kasvattelun).
    Ihan piirtyy mieleen ne T-kaupan sinivalkoiset tuotteet, jotka ei kääreillä koreilleet, mutta olivat kuitenkin sisällöltään samaa kuin Fazerit sun muut.

    Lapsuuteni elin muitten vanhoissa vaatteissa (ja sain siitä osakseni ihan yhdelle pienelle tytölle riittävän määrän kiusaamista ja pilkkaa koulussa) kunnes yläasteen käsityötunneilla aloin ompelemaan ja kutomaan itselleni kaiken itse. (Mieleen on jääneet mm. piukat, niinkin sähäkän väriset kuin lohenpunaiset samettihousut :D, mutta ne oli silloin hienot ne).

    Meillä isä myös purki, korjasi ja kokosi kaiken. Paitsi että yhdestä pesukoneesta ei vissiin tullut kalua, kun sen rumpu päätyi pihagrilliksi, jota häpesin suuresti ja toivoin, että meilläkin olisi ollut pallogrilli niinkuin T-kauppiaalla ja kaikilla muillakin. Mutta se oli sitä aikaa se ja nyt olisin isän keksinnöstä ennemminkin ylpeä. Samoin kuin isän itse itselleen kutomakoneella neulomasta villapaidasta tai kravateista :D.

    Omat vaateostokseni rajoittuu ulkoiluvaatteisiin, joita mulla on jonkun mielestä varmaan liikaa, mutta omasta mielestäni justiin sopivasti, kun on eri keleihin ja olosuhteisiin omansa. Tekee ulkoilusta kelillä kuin kelillä mukavaa (tai ainakin siedettävää) ja se on se, mistä en tingi. Ja samoilla vedän sitten niin monta vuotta kuin goretexeissa vedenpito kestää tai puntit menee jo niin rikki, ettei enää ilmastointiteipilläkään korjaus auta :). Vielä kun löytäisi kengät, joilla pystyy kävelemään ihan kuinka liukkailla keleillä ja missä vaan ilman kokovartalojännitystä.

    Jatkuva alevaatteiden tai ylipäätään uusien vaatteiden ostelu ja esittely on alkanut ahdistaa mua viime aikoina aina vaan enemmän ja enemmän.

    Black Fridaysta olen ihan samaa mieltä. Joskin aion tänään mennä ostamaan käyttämäni yövoiteen -30% alennuksella, koska vanha on loppumaisillaan. Ja toiselle pojista ostin toivomansa kuulokkeet joululahjaksi myöskin tuntuvalla BF-alella. (Olisin ostanut ne muutenkin ihan siitä ilosta, että joku vielä joskus toivoo jotain, eikä tarvi päänsä puhki miettiä itse, mutta poika kielsi ostamasta ennen kuin tulevat alennukseen.)

    Olen yläkerrassa, mutta kuulen tänne asti kuinka meidän 26 vuotta sitten ostettu sysiruma ja jo kellastunut tiskikone kolistelee menemään :D. Karmea ääni ja ruma kuin mikä, muttei uskalla vaihtaakaan niin kauan kuin toimii.

    Iloista mieltä viikonloppuun Tuula <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, teillä on jo hyvän ikäinen tiskikone, toivotaan että pääsette juhlimaan vielä pyöreitä 30-vuotispäiviä :) Ei se ulkonäkö, vaan se toimivuus ja pitkä ikä!

      Tuli muuten mieleen vielä noista lapsuuden kaupoista (T-kauppa, Elanto ja mitä näitä nyt oli)... Siinä oli jotain semisti poliittisia ja sosiaalisia kuvioita mukana, että missä kaupassa kukakin kävi. Meillä käytiin enimmäkseen Osuuskaupassa, mutta aina välillä tasaisesti muissakin, ettei olisi tullut jotenkin väärää kuvaa :D Sitten niissä satunnaisissakin "vieraissa" käymisissä piti olla tarkkana, ettei vakikaupan kauppias olisi loukkaantunut. Tarkkaa puuhaa oli ruuan ostaminen silloin :D

      Puss sis! <3

      Poista
  7. Tämä oli kyllä ihan älyttömän loistava kirjoitus! Niin totta ja täynnä asiaa alusta loppuun. Mä olen myös kipuillut lähivuosina kaikkeen tähän kuluttamiseen liittyen; sen lisäksi, että oma shoppailuhimo (kaikkiin tuotteisiin liittyen) vähenee jatkuvasti, koen melko suurta maailmantuskaa sen turhan kuluttamisen ympäristövaikutusten johdosta. Haluaisin (koska se olisi helpompaa) olla tuskailematta, mutta koska opetan päivittäin näitä "maailma tuhoutuu" -aiheita, niin en voi olla miettimättä niitä jatkuvasti. Koen myös hyvin kaksinaismoralistiseksi sen ajatuksen, että päivällä opettaisin, miksi liika kuluttaminen on väärin, miksi lihansyönti kannattaa lopettaa ja mistä ilmastonmuutos johtuu ja sitten päivän päätteeksi hurauttaisin autolla kauppakeskukseen kreisishoppailemaan ja pihville sen jälkeen.

    En suinkaan (siis en to-del-lakaan) ole mikään mallikelpoinen yksilö missään näissä, mutta yritän päivä päivältä "parantaa tapojani". Onneksi se ei turhan shoppailun suhteen ole kauhean vaikeaa - yhtään ei enää kiinnosta käydä kerran viikossa vaatekaupassa ostamassa vain ostamisen vuoksi tai myöskään ostaa mitään uutta härpäkettä, ennen kuin edellinen on hajonnut. (Huom! kirjoja ja keittöhärpäkeittä ei lasketa...)

    Mulla on mies, joka pystyy purkamaan, korjaamaan ja kokoamaan lähes kaiken. Välillä se ärsyttää, koska mulle herää aina jostain syystä epäluottamus siihen, että "mitä jos se sitten ei kuitenkaan toimikaan", vaikka tiedän hänen osaavan ja toisaalta välillä häneltä kuluu ihan järjettömän paljon aikaa siihen kaikkeen pulaamiseen. Meillä esim. on päältä ajettava ruohonleikkuri, joka on ollut ihan paska alusta lähtien ja jatkuvasti rikki, mutta niin tuo mies vaan jaksaa sitä korjata kesästä toiseen. Toisaalta hän myös tykkää siitä tekemisestä, joten tulee aina kaksi kärpästä yhdellä iskulla: rahan säästäminen ja puuhailun kivuus :)

    Mulla ei ole minkäänlaista hajua T-kaupasta... :D Mä elin elämäni ensimmäiset 16 vuotta pienen Elannon asiakkaana ja sitten seuraava kokemus olikin Jenkeissä supermarketit, joihin meinasi hukkua. Muistan vieläkin, miten mun vaihtariperhe viihdytti itseään kierrättämällä mua kaupassa ja nauramalla (hyväntahtoisesti) mun reaktioille :)

    Hyvää viikonloppua Tuula ja kiitos mahtavasta, ajatuksia herättäneestä postauksesta <3 Mä vietin tänään "älä osta mitään" -päivän. Paitsi ai niin... no, Alkoa ei lasketa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan ensi alkuun: Alkoa ei siis todellakaan lasketa! :D Täytyyhän hei meidän osallistua alkoholiveroja maksamalla yhteisen kansantalouden liftaamiseen.

      Mua aina kirpaisee, kun tiedän miten monta parantamiskohtaa itsellä olisi ekologisuudessa. Ajan lähes joka päivä autolla, meillä syödään sekaruokaa ja ekologinen jalanjälki on varmasti isohko (ei silti niin iso kuin esim. niillä kreisishoppailijoilla ja paljon matkustavilla). Itse painotan yhä enemmän vegepuolta omassa syömisessä, mutta muulle perheelle en jotenkin osaa alkaa vääntää kasvisruokaa. En tiedä enkä osaa tarpeeksi. Plus että arjen kiireissä on vaan niin helppoa pyöräyttää joku jauhelihajuttu. Itse syön tänäänkin taas nyhtökaurasalaatti-hässäkkää. Jos valitsen työevääksi jonkun valmisruuan, niin lähes aina se on vegeä.

      Ja hei, kohtahan se on taas viikonloppu (nää mun kommentoinnin laahaa todella jäljessä). Joten mukavaa pian alkavaa pitkää viikkistä, ihana Emmasein! <3

      Poista
  8. Olipa osuva kirjoitus. Kiitos Annukalle vinkkauksesta tänne blogiisi. Olen kanssasi aivan samaa mieltä kulutuksesta tai voisiko sanoa ylikulutuksesta. Liian helposti vanha käyttökelpoinen tavara heitetään roskiin uuden tieltä. Markkinointi ja mainosta osaa hyvin asiansa.

    Kirjoitin itsekin tuosta samasta aiheesta aamulla, kun Black Friday alkoi ahdistamaan. Mainoksia oli joka puolella. En tuomitse ostamista tarpeeseen, mutta turhan tavaran hankintaa karsastan. Jos on todellinen tarve jostain tuotteesta, niin toki kannattaa hyödyntää huikeat alennukset.

    Monta kertaa on tullut ihan paha mieli, kun olen ollut jossakin lastenkutsuilla. Lahjoja tulee valtavat määrät ja lapset ovat ihan kaoottisia lahjapaljouden keskellä. Joskus on käynyt niinkin, että lelu on mennyt rikki jo juhlien aikana. Sama lahjapaljous koskee joulua.

    Kirjoitustasi lukiessa palasin lapsuuteeni muistoihin. Istuttiin usein kavereiden kanssa Elannon rappusilla juttelemassa, ohi kulki ihmisiä suunnilleen kerran tunnissa. Ei ollut Hulluja Päiviä eikä Black Fridayta, ehkä joskus oli tikkari taskussa, usein ei sitäkään. Kotona oli lähes koko lapsuuden samat huonekalut ja koneet. Tuskin koskaan vanhemmille tuli edes mieleen haaveilla uusista, kun vanhat toimivat. Maailma on muuttunut, eikä kaikilta osin parempaan suuntaan. Toki moni asia on nyt paremmin kuin lapsuudessa.

    Kiitos tästä ajatusta herättävästä kirjoituksesta. Sinulla on kiva blogi ja taidan liittyä lukijaksi. Ihanaa (mustaa) viikonvaihdetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensinnäkin iso anteeksipyyntö siitä, että tämä mun kommentteihin vastaaminen laahaa taas näin pahasti jäljessä... Kaiken hurlumhein keskellä ei aina vaan jaksa/ehdi, vaikka haluaisikin. Mutta siis ihanaa, että löysit tänne :)

      On niin totta, että kuluttaminen on ihan liiallista ja paljolti se on vain sitä myynnin ja markkinoinnin aiheuttamaa muka-tarvitsemista. Ainahan toki on myyty ja haluttu saada tuotteita kaupaksi, mutta nykyään tuntuu, että kuluttaminen on melkein kuin uskonto. Välillä harmittaa sekin, että niin monet blogitkin - puhumattakaan Instagramista - on nykyään superkaupallisia ja niissäkin pullistelee tuotteita ja mainontaa. Lähes aina skippaan sellaiset välistä, kun haluan lukea mieluummin oikeaa asiaa, enkä siitä miten ihana (mukamas) mikäkin tuote on...

      Minä tulen pikimmiten kurkkimaan tekstisi ja blogisi :)

      Nimim. ihan vaan pikkaisen hidas hämäläinen...

      Poista
  9. Hyvä kirjoitus Tuula!

    Minä olen jo pitkään kokenut ongelmalliseksi sekä vaateteollisuuden että sisutus/kalustusteollisuuden. En halua lyhytikäisiä tuotteita vaan käyttää samaa vuodesta toiseen. Aika vaikea on löytää etenkin tekstiilipuolella vaatteita, jotka kestäisivät useamman sesongin. Huonekaluissa yritän suosia ihan kunnon puuta juurikin käyttöiän takia.

    Kodinkoneissa ottaa päähän se, että niistä on alettu tarkoituksella tekemään heikompia käyttämällä esimerkiksi isoja integroituja muoviosia, joita ei voi vaihtaa. Ennen kodinkoneen käyttöikä oli vähintään 15 vuotta ja nykyisin vähintään 3 vuotta. Ihan järkyttävää tuhlausta!

    Olen muuten sitä mieltä, että jos ei shoppaile niin säästää myös jotain muutakin olennaista rahan lisäksi. Nimittäin aikaa! Ostoskeskuksessa pyöriessä menee helposti useampi tunti ja sen jälkeen väsyttääkin, senkin ajan voi käyttää johonkin myöhempään.

    Minä hyödynnän kesäsesongin aleet aika tarkkaan. Viime vuosina talvisesongin aleet ovat olleet niin kehnoja, ettei niistä ole jäänyt mitään käteen. Kesäalesta täydennän työvaatteet. Jos ei löydy mitään sopivaa, niin sitten jätän ostamatta. Ja ostan nimenomaa peruskäyttövaatetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä tuostakin pointista, että se ostoksilla pyöriminen on järkyttävää ajankulua. Kun ajasta tuppaa muutenkin olemaan pulaa, niin en halua sitä luovuttaa kaupallisille tahoille yhtään sen enempää kuin on pakko. Jos jossain haluan kulutella aikaani, niin mieluiten kotona :)

      Tuntuu tosiaan, että mitään ei tehdä enää kestämään. Tuntuu olevan normi, että uutena ostettu vaate hajoaa jollain tavalla jo saman kauden aikana. ei ole kerta eikä kaksi, kun lasten takeista on mennyt vetskarit tai talvikengistä tarrakiinnitys jo ennen kauden loppumista! Ihan sama, vaikka on ollut joku kalliimpikin tuote, niin sekään ei ole ollut takuu tuotteen kestävyydestä. Harmittaa todella paljon sekä rahan että materiaalin tuhlauksen takia :( Ja sen ajankäytön - joka kerta hurahtaa liikaa aikaa, kun joutuu metsästämään uusia vermeitä…

      Poista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)

© Oman katon alla
Maira Gall