maanantai 22. lokakuuta 2018

Vaatekaapin siivous

Taannoin totesin, että kodin kaaosta voi kesyttää ihan vaan leppoisasti ja hylly kerrallaan. Helppoa kuin heinänteko vielä siinä vaiheessa, kun heittelin pois vessanhyllyjen tyhjiä tuubeja tai käyttämättömiä purnukoita.

Kun järjestelyprojekti eteni omaan vaatekaappiin, olikin karsiminen monta astetta vaikeampaa. Useimmille vaatteet ovat kuitenkin enemmän kuin pelkkiä kehonlämmittimiä tai kriittisten osien peittämiseen tarkoitettuja kangaskappaleita. Inventaarion edetessä piti mekaanisen raivauksen lisäksi miettiä hieman omaa identiteettiä ja tyyliä - millainen oma tyylini oikeastaan on tai ei ole, tai millainen sen toivoisin olevan.

Pitää vai poistaa?

Oli helppo bongata ne vaatteet, joita käytän paljon ja/tai joista todella pidän. Niiden olemassaololle oli hyvä edellytys jatkossakin.

Mutta entäs sitten ne muut? Voisin jakaa ne karkeasti seuraaviin kategorioihin:
  • Väärän kokoiset tai väriset.
    Näiden osalta oli melko helppo tehdä poistopäätös. Turha säilyttää housuja, joiden nappi sinkoutuu irti, kun niitä yrittää pingottaa päälleen. Tai paitoja, joiden väri saa minut näyttämään kelmeältä seinäkukkaselta.
     
  • Väärän malliset.
    Vasta viime vuosina olen alkanut oppia paremmin, minkä malliset vaatteet minua pukevat. Säkkimäiset ja pussittavat eivät kuulu niihin, joten niidenkin osalta oli helppo sanoa heipat.
     
  • Jos sittenkin -vaatteet?
    Tähän kategoriaan menevät mm. vaatteet, joita olen hankkinut/säilönyt siltä varalta, jos vaikka sittenkin alkaisin harrastaa kuoroa tai lukupiiriä, ja haluaisin näyttää siellä erityisen kultturellilta. Suomeksi sanoen siis hutiostoksia, koska luultavimmin en tule harrastamaan ko. juttuja. Pois vaan!
     
  • Tarpeelliset, mutta liian monta.
    Ns. kotivaatteita minulla on jopa enemmän kuin töihin kelpaavia. Rönttävaatteet ovat toki tarpeen, mutta onko esim. kotipaitoja pakko olla 15 kappaletta? Päätin, että vähempikin riittää ja poistin ne, joita olen käyttänyt vähiten.
     
  • Harvoin käytetyt ja ihanat, mutta liian monta.
    Tämä oli vaikea kategoria. Esim. juhlavahkoja mekkoja minulla oli ennen karsintaa kymmenkunta kappaletta. Kuitenkin juhlia on niin harvoin, etten tarvitse niin montaa. Osa mekoista sai siis lähteä.

Lajittelin vaatteita melko raa'alla kädellä ja poistin niitä ihan sillä perusteella, että jos vaate ei imartele minua, niin lähteköön. Vaikka vaate olisi henkarissa hieno, mutta saa näyttämään minut raskaana olevalta jumppapallolta, niin miksi ihmeessä säilyttäisin sellaisen?

Poistoon lähteneitä. Paitsi In wearin kukonaskel-kuvioinen hame sai mahdollisuuden, koska se on hyvälaatuinen ja keksin sille käyttöä vielä tälle syksylle. 

Myönnän silti, että monen kohdalla meinasin heltyä. Esim. vaikka hatut näyttivät sinänsä ihan kivalta, en tuntenut niissä oloani yhtään kotoisaksi. Niiden kohdalla en loppujen lopuksi antanut periksi 'jos sittenkin'-fiilikselle, vaan ne saivat lähteä kiertoon.

Kaiken kaikkiaan kävin läpi paljon identiteettipohdintaa. Millainen olen ja millainen en ainakaan ole? Jos en ole hattunainen, niin miksi en ole? Entä miksi jokin vaate voi samaan aikaan näyttää tosi kivalta päälläni, mutta silti tunnen itseni ihan vieraaksi? Mistä syystä lempivaatteeni ovat niin kivoja kuin ovat, ja mitä yhteistä niillä on? Ja ennen kaikkea: mikä on jatkossa se punainen lanka, joka voisi johdattaa kohti nappiostoksia ja välttyisin ostamasta yhtäkään hutivaatetta.

Entä mitä tapahtui poistetuille vaatteille?

Poistoja kertyi omista kaapeistani kokonaista 3 Ikea-kassillista! Lisäksi poikien vaatteita 1 samanmoinen kassillinen sekä päälle suksia, mailoja, kypäriä yms.

Poistetut vaatteet olivat lähes järjestäen priimakuntoisia ja kivannäköisiä. Vaikka helpompaa olisi ollut kiikuttaa ne kaikki tyynni UFF:in laatikkoon, niin varasin kuitenkin kirppispöydän, vaikka siinä onkin oma urakkansa. Nyt vaan peukut pystyyn, että saldo menee plussalle.

Ne vaatteet, jotka eivät päätyneet kirppikselle, lajittelin seuraavasti:
  • UFF:lle menevät. Nämä olivat sellaisia, joiden en uskonut menevän kirppiksellä kaupaksi.
     
  • Kavereille kierrätettävät. Pieneksi käyneet lasten ulkovaatteet, joissa on vähän kulumaa tai nyppyä, kelpaavat edelleen rymyikäiselle kakkosvaatteeksi.
     
  • Autoräteiksi menevät. Aina tarvitsee riepuja, joilla voi pyyhkiä huuruiset autonikkunat tai pyyhkäistä roiskeet veks.


Lopputulos

Kaiken mylläämisen jälkeen vaatekaappini näyttävät ihanan väljiltä, enkä kaipaa yhtäkään poistettua vaatetta. Sen sijaan huomaan nyt paremmin ne puutteet ja aukot, joita kaapissa on. Tarvitsen työkäyttöön pari siistiä ja lämmintä työpaitaa sekä jotkin muut housut kuin farkut.

Järjestämisestä oli sekin hyöty, että oli huomattavasti helpompaa nostaa esiin lempivaatteitani Sutkautuksia-Tarun postaussarjaan 'Tyylilyylit', johon sain kunnian päästä osalliseksi. Seurailkaa siis lähipäivinä Sutkautuksia ;)

Lue myös aiempi postaus: Elämä on lajittelukeskus

Vinkki: Myös tätä vaateraivaustapaa voisi kokeilla: Mieti, mitä oikeasti tarvitset (Kodin kuvalehti).


PS. Pakko myöntää, että vaatekaapistani löytyy edelleen satunnaisia kammotuksia, kuten leopardikuosiset kotiverkkarit, joissa on reikiä takalistossa. Koska ne vaan on silti niin ihanat :D


20 kommenttia

  1. Mainio juttu, aivan loistava! (sekä raivaus että siitä kirjoittamasi juttu siis)

    Juuri pohdiskelin, millaisella vaatemäärällä voi tulevasta talvikaudesta selvitä. Täytyykin tehdä puhdistus-raivaus-kesävaatteet pois -inventaari kaapissani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla koko raivausoperaatio lähti oikeastaan liikkeelle siitä, että siirsin juuri kesävaatteet talvijemmaan ja kaivoin esille lämpimämpiä. Kaiken raivaamisen jälkeen on kyllä kiva fiilis, kun kaapit eivät ole niin täpötäynnä turhia vaatteita :)

      Muisk ja kivaa viikkoa!

      Poista
  2. Ihanan perusteellisesti olet kyllä ajatellut vaatteet ja niiden tarpeellisuuden 😂 Mä aikanaan konmaeitim vaatekaapit ja sen jälkeen on säilynyt jonkin sortin tolkku hommassa. Oma henkarikaappi alkaa olla ääriä myöten täynnä, joten karsintaa olis tehtävä. Siellä ei vaan ole kauheasti hävitettävää, vaikka mulla ei koskaan oo mitään päällepantavaa 🤔

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, tuttu tunne tuo, ettei ole mitään päällepantavaa. Ennen mulla oli vaan täydempi kaappi eikä päällepantavaa, nyt väljempi eikä edelleenkään mitään mitä voisi laittaa päälle :D Nyt on kuitenkin helpompi hahmottaa sieltä seasta ne, jotka ovat potentiaalisimmat. Kunhan saan kirppisrumban ohi, aion kyllä täydentää vaatekaappia muutamalla puserolla...

      Ihanaista viikkoa!

      Poista
  3. Hienoa Tuula!<3 Mä tein tuon saman toissa kesänä, mutta sen verran on hyllyt sekaisin tällä hetkellä, että jahka täältä kotiin päästään, on hyllyillä olevien vaatteiden viikkaaminen edessä. Tuolloin siivotessani säästin yhden vajaan kassillisen vaatteita, joista en vain raaski luopua, ns. muistovaaatteita.:) Ne ajattelin säästää tulevissakin siivouksissa.

    Oikein kivaa viikkoa Tuula!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah - muistovaatteet <3 Niitä löytyy multakin muutama kappale, kun en vaan henno luopua. Niihin kuuluu mm. nuoruuden farkut, joihin nykyään mahtuu vain sääri. Samoin säilytän jotain lasten vauvavaatteita, koska ne nyt vaan on niin mahdottoman söpöjä. Kaikesta tarpeettomasta ei todellakaan voi eikä kannata luopua.

      Ihanaa viikkoa sinnekin!

      Poista
  4. Vaatekaapin raivaus on minulle aina melkoinen ponnistus. Joten nostan hattua korkealle saavutuksellesi! Hyvä Tuula!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se ON kyllä melko iso ponnistus. Itselläni meni parisen viikkoa koko prosessiin, mutta kun sen kerran sai alkuun, se eteni kuin höyryjuna. Oikeastaan tekisi mieli karsia vieläkin, kun vaan ehtisi. Väljempi vaatekaappi on niin paljon kätevämpi kuin se entinen täyteen ahdettu, josta ei kuitenkaan löytänyt mitään päällepantavaa.

      Mukavaa viikkoa!

      Poista
  5. Tämä oli kiinnostava ja inspiroiva postaus. Täytyykin jonain päivänä tehdä sama raivaus samalla tekniikalla ja postata siitä.
    JK. huomaan että olet nti sutkautuksen ystävä. Raitapaitoja sullakin jokunen.

    jk.2 Hattu oli mainio mutta ehkä se meni siihen lukupiirikategoriaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, raitapaidat on aina jees. Samoin rakastan pilkkuja. Selkeät ja loogiset kuviot on vissiin se mun juttu :)

      Ihanaa viikkoa! ♥ Kerro sit jos päädyit huseeraamaan vaatekaapin kimpussa.

      Poista
  6. Mä niin ihailen kaikkia teitä siistijöitä, itse en ole siihen vielä pystynyt/ehtinyt. Getting there....ihan soon.

    Ps. toi kipparilakki on iii--hana. Heti päähän ja arkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaatekaapin siistiminen on kyllä aika karsea prosessi. Mullakin se vei parisen viikkoa. Toisaalta oli kivaa saada selkeyttä siihen sekamelskaan.

      Hattujen suhteen totesin, että luovutan... Oon enemmän piponainen :D

      Halit! ♥

      Poista
  7. Oi sinä olet ollut touhukas. :) Siisti ja toimiva vaatekaappi on kyllä ihan arjen parhautta. Minunkin pitää käydä oma vaatekaappi tässä syksyn aikana läpi kunhan ehtii.

    Ihanuutta syksyyn <3

    T Soili

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpotti kummasti arkiaamuja, kun vaatekaappi on nyt siistimpi. Nyt löydän helpommin ne vaatteet, joita oikeasti käytän. Siltikin on tosin välillä se tunne, että eihän mulla ole mitään päällepantavaa :D

      Ihanaa viikkoa ja nautinnollisia syystunnelmia! ♥

      Poista
  8. Minä olisin säästänyt vielä ne, jotka ovat vääränkokoisia. Minulla ainakin koko vaihtelee niin paljon, että aina välillä saan myllätä vaatekaappini siksi, jotta löytäisin pienempiä tai isompia vaatteita. Tosin nyt alan epäillä, että voi mennä vielä muutama vuosi, ennen kuin painoni putoaa viitisen kiloa ja ne pienimmät housut mahtuvat jalkaani =D. Synnytysten jälkeiset housuni olen jo suosiolla heivannut toiveikkaana, ettei painoni enää nousisi 25 kg...

    Vääränvärisistä ja -mallisista ei tule ikinä olemaan sinulle, mutta jollekulle toiselle se voi olla täydellinen.

    UFFia ennemmin suosin Recciä, jos asut pääkaupunkiseudulla. Jos vaate ei pääse myyntiin, se päätyy muutoin kiertoon.

    Mukavaa syksyä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla paino pysyy suht hyvin samassa, heittoa on plus miinus 1-2 kiloa. PArin viime vuoden aikana paino on tosin noussut pysyvästi 2 kiloa ja ne taitavat olla jäädäkseen (ellen ala kituuttaa nälkädieetillä, ja sitä en aio tehdä). Joutivat siis pois kaikki vääränkokoiset :)

      Oli kyllä helpotus, että sai vaatekaapin siistimmäksi. Nyt kun vielä pääsisi eroon niistä ylimääräisistä nyssyköistä ja epämääräisistä kasoista, joita jäi kirppisurakasta jäljelle... Ei vaatisi kuin niiden pakkaamista ja kuskaamista sinne UFFille, kun vaan jaksaisi :D

      Mukavaa syksyä sinullekin! ♥

      Poista
  9. Mahtavan urakan oot tehnyt!
    Mä oon yrittänyt motivoida itteäni jo hyvän aikaa vastaavaan koitokseen..ehkä onnistun jossain vaiheessa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se omanlaisensa koitos, mutta oon tyytyväinen, että tuli rehkittyä. Seuraavaksi pitäisi siirtyä keittiön kaappeihin, mutta ehkä en ihan vielä jaksa... Toivun ensin hetken aikaa tästä vaatemylläkästä ;)

      Mukavaa viikkistä sinne! ♥

      Poista
  10. Voi, mun täytyis kanssa tehdä tämä, vaatekorit pursuaa ja mitään ei ole koskaan päälle laitettavaksi... Kyllä sun nyt kelpaa! Nautihan viikonlopusta ja siististä vaatekaapista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siivous oli kyllä ihan todella tarpeen. Samalla mietin, miksi ihmeessä olinkaan säilytellyt kaikkia niitä tarpeettomia vaatteita? Nyt on niin paljon helpompaa löytää päälle pantavaa (vaikka siltikin tuntuu, että sellaista ei ole :D )

      Ihanaa viikonloppua! ♥

      Poista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)

© Oman katon alla
Maira Gall