tiistai 19. syyskuuta 2017

Tylsyys

Koko viikonloppu meni nuhanenäisenä ja flunssaisen nuhjuisessa olossa. Sama jatkuu ja olen toista - ja toivottavasti vikaa - päivää saikulla. Päiväohjelmana on ollut lähinnä ryystää c-porejuomaa, niistää nenää ja lötköillä väsyneenä ympäriinsä.

  

Eilen havahduin pitkästä aikaa omituiseen, lähes vieraaksi käyneeseen tunteeseen. Minulla oli tylsää. Yleensä arki on aamukiireitä, työntekoa, iltapäiväkiireitä ruuanlaittoineen, harrastuskuskauksineen ja läksykuulustelemisineen. Mutta yhtäkkiä ei ollut mitään noista. Ja arvatkaa mitä? Se oli mielestäni riemastuttava tunne! Ah, ihana tylsyys.

Onneksi poden sellaista pöpöä, joka ei kaada kuumehoureisena vällyjen alle eikä vedä ihan puolikuoliaaksi. Olo on sillä tavalla siedettävä, että olen jaksanut lukea kirjaa, löhötä sohvalla viltin alla ja katsoa vähän telkkaria.
 
Mielestäni ihminen tarvitsee joskus täysin tyhjää aikaa. Sellaista ohjelmoimatonta, väljää ja tavallaan turhaa aikaa, jolloin ehtii jopa pöllämystyä ja hivenen turhautua. Aivot ja keho ansaitsevat toisinaan tyhjää tilaa ja aikaa, jolloin ei tarvitse koko ajan suorittaa. Itse tulen varsin mainiosti toimeen yksinäisyydessä, hiljaisuudessa ja toimettomuudessa. En pitkästy kovin helposti, vaan nautin siitä, että saa vain olla. Ottaa kirjan käteen, jos siltä tuntuu. Tai vain tuijottaa ulos ikkunasta ja ryystää kahvia ja piirrellä paperille merkityksettömiä kuvioita. Joskus se toimettomuus näköjään tulee flunssan muodossa.
   

Olen muuten myös ehtinyt vähän tutustua hamsterilapseen, joka tuntuu olevan hereillä juuri silloin, kun kaikki normaalin aikataulun mukaan ovat poissa kotoa. Ihastuttava tapaus, josta ehkä kertoilen lisää myöhemmin.


Huomenna suunta taas töihin - villapaita, kaulahuivi ja kaikin puolin ulkoiluolosuhteisiin kelpaavat vaatteet päällä. Täytyy toivoa, että ylikylmä ilmastointi ei saa aikaiseksi mitään mälsää jälkitautia (kun tämän flunssan se kaiketi aiheutti, murrr).

Nautitko itse tylsyydestä ja toimettomuudesta? Vai oletko toiminnan ihminen, joka ei malttaisi olla aloillaan?
 

24 kommenttia

  1. Tylsyys on muuten aika hyvän kautta päädytty tila, jolloin on päädytty pisteeseen, että jotain olisi kiva tehdä ja mieli on levännyt.

    Hamsut on ihania, onnea uudesta perheenjäsenestä. <3

    Kivaa viikkoa<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta - tylsyyttä yleensä edeltää jokin jakso, jolloin on ehtinyt levätä ja olla omissa oloissaan. Minä koen sen vain positiivisena ja on lähes elinehto herkkiksen hyvinvoinnille :)

      Hamsulaiset on todellakin ihania! Tuo meidänkin tyyppi on supersöpö, joskin vielä hivenen ujo. Mutta pikku hiljaa tutustutaan :)

      Mukavaa syysviikkoa! <3

      Poista
  2. No voi sua, toivottavasi tauti talttuu pian eikä pitkity, nyt tuntuu olevan liikkeellä ihan älyttömän sitkeää flunssaa joka jatkuu ja jatkuu...

    Tuntuu kyllä, ettei nykyisellä elämäntahdilla ehdi tulla tylsää, ei ole koskaan sellaista hetkeä, etteikö olisi tai ainakin pitäisi jotain tehdä... Ja nyt kun siellä salillakin pitää jatkuvasti ravata niin vielä vähemmän on tyhjiä hetkiä. Tosin en mä ehkä ole kovin helposti tylsistyvää tyyppiä, aina voi lukea kirjaa tai ottaa päikkärit, eli tavallaan jotain tekemistä sekin...

    Laitahan kuvia uudesta perheenjäsenestäkin! Mitäs pojat tykkää?

    Pikaista paranemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää tauti taitaa olla mallia lievä, mutta sitkeä - ihan plääh... Mieli tekisi jo liikkumaan, muttei uskalla puolikuntoisena lähteä hikoilemaan.

      Täällä poitsut kovasti tykkää hamsterista :) Tosin hieman on turhautumistakin nähtävillä - hamsu kun on yöeläin ja ainakin vielä sen rytmit on sellaiset, että tuntuu heräävän vasta tosi myöhään illalla. Hyvällä tuurilla saattaa sitten aamusta olla jonkin aikaa hereillä. Mutta pikku hiljaa... Ehkä pojillekin kehittyy vähän kärsivällisyyttä, kun huomaavat, että eläimen kanssa ei kaikki aina mene ihan sormia napsauttamalla, vaan täytyy odottaa rauhassa :)

      Mukavaa ja energistä viikkoa sinne Anulle! <3

      Poista
  3. Itsellä tylsistyminen iskee lähinnä silloin, kun olisi kiva hinku tehdä jotain, mutta itsestä riippumattomista syistä se ei onnistu. Hyvänä esimerkkinä pihatyöt - jos vaan sataa ja sataa, ei pihatyöt oikein luonnaa. Harvoin sitä sitten saa aikaiseksi mitään muutakaan, kun on niin vakaasti päättänyt niitä pihahommia tehdä.
    Mutta muuten olen sellainen laiskan pulskea luonne, että sohvalla röhnöttäminen ja netflixin tuijottaminen onnistuu helpostikin. Ja jos joku puuska iskee päälle, touhuan pitkiäkin aikoja. Sanoisinko, että aikas hyvä balanssi, etenkään kun en itse ota mitään stressiä.

    Lapselle pitää aina välillä hokea, että tylsistyminen on ihan hyvä asia. Ei aina voi olla kaveria, vaan pitää osata kehitellä tekemistä yksinkin tai ilman sitä omaa romu eiku leluarsenaalia.

    Paranemisia sinne, täälläkin joku lenssu yrittää ottaa vallan, mutta nyt ei millään sovi sairastaa ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on mustakin kurja tunne, että kun on suunnitellut jotain ja sitten se ei yhtään onnistukaan. Silloin tulee sellainen tyhmä tylsistys. Sitten on taas nuo positiiviset tylsyyden tunteet, jolloin se laiskanpulskea saamaton olotila tuntuu vain kivalta :)

      Normiarjessa harvoin pääsee tylsistymään (paitsi kun on liikaa tekemistä, niin sekin kyllä hemmetin tylsää :D ), joten otankin aina nuo laiskat tylsät hetket ilolla vastaan. Se kun tarkoittaa, että juuri silloin ei kukaan tarvitse minua mihinkään, vain voin pitää sen hetken itselläni :)

      Minäkin muuten tolkutan aina lapsille, että on hyvä jos välillä olisi tylsää. Mutta kun ne mokomat tahtovat vaan räplätä puhelimiaan kaiken aikaa... argh. Pitäisi varmaan pitää kokonaan ruuduttomia päiviä, ettei niiden aivot kasva kiinni mokomiin vehkeisiin.

      Toivottavasti siellä ei lentsu ole päässyt vauhtiin, vaan lähtenyt jonnekin muualle riehumaan <3 Kivaa viikkoa! :)

      Poista
  4. Pikaista paranemista! Flunssaa on tosiaan liikkeellä. Mieheni sai juuri viikon sairasloman, kun työmatkat päivässä ovat yhteensä n. 300 km, niin vähän on rankkaa puolikuntoisena töihin yrittää.
    Mä nautin tylsyydestä ihan täysillä. Olen kyllä varmaan paras ihminen maailmassa ottamaan kirjan käteen tai katsomaan lemppariohjelmia tabletilta, kun nurkat huutavat siivoajaa tai keittiö ruoan laittajaa. Ei ole mun juttuja kuin joskus harvoin, muulloin nautin vain löhöilystä! Kestihän siihen oppia, mutta onneksi "siperia opettaa". Nykyisin elämä on paljon mukavampaa. Opettele kuule sinäkin! Ei lapsiperheissä kannata tehdä kuin ihan pakollinen, ei sitä kuitenkaan kukaan huomaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä itse asiassa olenkin opetellut ja olen mielestäni hyvä laiskottelemaan. Mutta usein tavallisessa arjessa siihen laiskotteluun ei vaan jää aikaa kaiken pakollisen tekemisen keskellä. Onneksi nyt jäi sentään lasten futikset pois, ja se hieman helpottaa aikatauluja ja joskus jopa saattaa löytää hieman väljää aikaakin :)

      Sopivan laiskaa ja mukavaa viikkoa sinne Sarille! <3

      Poista
  5. TYlsyys tappaa, ainakin minut! En osaa edes sairastaa, koska tuntuu, että aika menee hukkaan. Ainoa keino pysyä 'toimettomana' on nukkua :)
    Vaihti tosin hidastuu tämän flunssan myötä ja saikkua koko loppuviikko...paljon on asioita joita tekisi mieli tehdä, mutta taitaa netflix ja sohva kutsua...
    Oih ihana hamsu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos on toimelias ihminen, niin silloin ne tylsät ja tekemättömät hetket tuntuvat varmaan tosi pitkäveteisiltä. Itselläni ei yleensä ole vaikeuksia olla toimettomana, mikä toisaalta vähän ärsyttääkin... Kun on mukavuudenhaluinen, niin hommat tahtovat jäädä tekemättä, kun sohva vetää enemmän puoleensa :D Välillä pitää kyllä olla sitten itselleen vähän ankara, että saa ne roikkuvat pikkuhommatkin joskus tehtyä.

      Mukavaa ja viihtyisää viikonloppua sinne ihanalle arjen kaunistajalle! <3

      Poista
  6. Mä tykkään tylsyydestä tiettyyn rajaan saakka, se on mulle olotila jossa mielikuvitus alkaa lentää ja saan parhaat ideat.

    Paranemisia ja parempaa, energisempää loppuviikkoa muru <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin se tylsyys ja toimettomuus on sellaista mielikuvituksekasta ja kivaa aikaa. Toki rajansa kaikella ja jossain vaiheessa tulee mitta täyteen. Sitten täytyy päästä tekemään jotain (kuten mennä jääkaapille :D ).

      Rattoisaa viikonloppua muru! <3

      Poista
  7. Hei!

    Pikaista paranemista! Toivottavasti selviät ilman jälkitauteja. Tylsyys ja tylsistyminen ovat välillä ihan hyviä olomuotoja itse kullekin meistä.Silloin on juuri aikaa pysähtyä, tuijotella kaukaisuuteen ja mietiskellä mitä ikinä mieleen juolahtaa ;) Ja flunssaisena onkin pääasia, että lepää mahdollisimman paljon. Miten nuo flunssat aina vetävätkin niin reporangaksi. Meillä ollaan vielä tänä syksynä säästytty pahemmilta viruksilta, saas nähdä mitä syksy ja talvi tuovat tullessaan ...
    Parempaa viikon jatkoa ... sinne työpaikalle :)
    Terkuin, Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paranemistoivotuksista :) Täällä vähän puolikuntoisena vielä... Ei toivetta ihan vielä päästä kuntoilemaan tms. Levon kannalta menee tääkin viikonloppu, huoh. Tässä vaiheessa jopa minä alan hieman kyllästyä hitaaseen oleskeluun ja mieli tekisi hikoilemaan. Mutta ei auta - pitää vielä himmailla. Toisaalta varmaan hyvä latailla välillä ihan rauhassa akkuja, itse kunkin :) Reuhkata ehtii muutenkin ihan riittävästi.

      Lempeää ja mukavaa viikonloppua Johannalle <3

      Poista
  8. Minä osaan nauttia joutilaisuudesta, minullahan on suorastaan lahjakkuus siihen :D Jos sitä joutilaisuutta, joka on harvinaista herkkua, tulisi aivan ylettömiä annoksia, niin tylsäksihän se kävisi. Mutta noin muuten - joutilaisuus on ihanaa.

    Minäkin sairastelin viime viikolla ja näyttää tulevan jälkitaudiksi kauhea yskä. Vaikka sainkin viime viikolla lötkötellä kotona, niin jotenkin vaan ärsytti tämä flunssa. Meillä on keskimmäinen sairastanut kohta viikon :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti siellä flunssat ja yskät helpottaa mahdollisimman pian. Täälläkin inhottavaa yskää ja puolikuntoista oloa...

      Luin muuten jostain otsikon, että tulevaisuudessa menestyvät parhaiten ne, jotka osaavat levätä tehokkaimmin. Meillähän on siis loistavat näkymät! :D
      Mukavaa viikonloppua sinne! <3

      Poista
  9. Olen kuullut joskus sanottavan että välillä on ihan hyväkin olla tylsää mutta en muista päteekö tuo sanonta siis vain lapsiin vai ihan yleensäkin meihin kaikkiin. No olipa se sanonta sitten kenelle tahansa tarkoitettukin niin hyvä oikeasti että välillä on tylsää ja saa vain levätä vaikkakin nyt jouduit lepäämään sairastelun vuoksi ja se ei ole kivaa se. Liiankin tuoreessa muistissa oma kuuden viikon mittainen flunssahel...ti. Paranemishalit sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon varma, että aikuisillekin tekee hyvää olla välillä ihan nollat taulussa ja rentoutua kaikessa rauhassa. Sairastelu on tietty ihan tylsää pidemmän päälle, mutta muuten kyllä tykkään jouten olosta (ainakn tiettyyn rajaan saakka).

      Halit sinne ja aurinkoista uutta viikkoa! <3

      Poista
  10. Hyvä aihe sulla jälleen!:)
    Itse taidan olla sekä että -tyyppiä! Osaan kyllä heittäytyä sohvalle, mutta arkena aika vähän tulee sellaista tehtyä, oltua vain. Mielestäni luovuus ja haaveet kumpuavat usein näistä joutilaista hetkistä, joten pidän niitä kyllä tärkeänä, eikä ehkä telkkarin katselua lasketa samaan kategoriaan, se on vain aivojen nollausta.:)
    On tässä ollut aika tiivis syksyn alku, ja juuri eilen sanoin töissä, että olisi ihana jäädä päiväksi kotiin haahuilemaan, mutta kipeänä se ei oikeasti ole kivaa. Mä ainakin tuskastun melko pian kaikkiin rajoitteisiin, olisin lähdössä sinne ja tänne tai tekemässä vähintään lapiohommia just silloin, kun tauti iskee!;D

    Pikaista paranemista ja suloista joutilaisuutta!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kans tuntuu, että kipeänä olo on sikäli inhottavaa, että vaikka se laiskottelu sinänsä onkin kivaa, niin välillä sitä tietty haluaisi jotain tehdäkin. Nyt jo alkaa nyppimään rankasti tämä puolikuntoinen nihkeännahkea olotila, ja voisin mieluusti jo tervehtyä...

      Aurinkoa ja energiaa sinne uuteen viikkoon! <3

      Poista
  11. Heippa Tuula! Olen varmaan sata kertaa ajatellut, että NYT kyllä menen käymään "oman katon alla", kun olen niin usein lukenut sun kommentteja tutuissa blogeissa ja miettinyt, että Tuula kirjoitti taas ihan kuin mun omasta päästä, mutta vaan paremmin kuin olisin itse osannut :).
    Niin samanlaisia ratoja tuntuu ajatukset kulkevan. Ja itseasiassa kerran täällä aiemmin kävinkin ja luin silloin kirjoittamasi tuoreimman postauksen, joka käsitteli erityisherkkyyttä. Sekin teksti oli suorastaan niin hämmentävän lähellä mun omaa elämää, että jotenkin menin ihan lukkoon, enkä osannut kirjoittaa kommenttilootaan mitään, vaan poistuin vähin äänin :).

    Mutta siis juu. Tästä voi nyt tulla pitkä juttu :D.

    Mulla on nimittäin ajoittain vieläkin vaikeuksia ymmärtää, että enää näin reilu viiskymppisenä ei tarvitsisi piitata siitä, että lapsuuden erittäin jyrkkään ja vähän (paljon) ahdasmieliseenkin kasvatukseen kuului, että "kaikenlainen joutenolo on syntiä".
    On ollut ihan todella, todella vaikeaa oppia pois siitä, mutta kiitos mun ihanan miehen, alan pikkuhiljaa jo osata olla suorittamatta koko ajan. Hän kun on koko meidän naimisissaoloajan (joka sekin on kestänyt kohta neljännesvuosisadan) tolkuttanut, että "Ihmisen pitää osata myös olla. Ei sulta kukaan vaadi mitään muuta kuin sinä itse".

    Kaikenlaisilta pakollisilta hommilta osaan kyllä jo sujuvasti sulkea silmät, mutta muuten mulla tuppaa olemaan suunnitteilla yleensä liikaakin kaikenlaisia projekteja ja muita kivoja juttuja, joita oikeasti haluaisin tehdä, mutta kun en osaa päättää, mistä aloittaisin, joudun paniikkiin tai oikeammin lamaannun, enkä lopulta aloita mistään :). Siinä kohtaa iskee sellainen tavallaan negatiivinen tylsyys. Etenkin, jos on ollut vaikka joku poikkeuksellinen arkivapaa, jonka olis hyvin voinut käyttää kaikkeen kivaan, mutta lopulta sitten illalla (tai yleensä siinä vaiheessa kun olisin päässyt töistä) harmittelen, että nonni, taas meni aika ihan hukkaan.

    Mutta kyllä sellainen vapaaehtoinen tylsistyminen on oikeasti mukavakin tunne. Ja tylsistymisjaksoa seuraa yleensä tuplatsemppi.

    Mutta nyt tää meinaa venyä taas ihan liian pitkäksi, vaikkei tässä oikeastaan ollut edes mitään asiaa.

    Olen kuitenkin iloinen, että vihdoin sain aikaiseksi toteuttaa edes yhden suunnitelmani, joka siis oli se, että tulen vihdoinkin käymään täällä. Tai siis oikeastaan aion jäädä tänne kuleksimaan... :)

    Parempaa oloa täältä sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa ihana ihana kommentti, Annukka! <3 Tuli oikein hyvä mieli sun sanoista. Jotenkin mieltä lämmittävää, että täältä blogien maailmasta löytää ihmisiä, jotka ovat samoilla aaltopituuksilla ja ajatukset kulkevat samoja ratoja :)

      Et varmaan ole ainoa, jolla on vähän vaikeaa päästä irti velvollisuuksista ja sen sijaan vain olla jouten. Vaikka sitä jouten oloa kuitenkin jokainen meistä tarvitsee jossain määrin. Kai se syyllisyys "laiskottelusta" juontaa siitä, että meidän vanhempien ja isovanhempien sukupolvien oli pakko tehdä todella ahkerasti töitä pärjätäkseen. Mutta nykyään kun työn luonne on jo ihan erilainen, niin menneiden vuosikymmenien ahkeruudesta ja raadannasta voi jo päästää irti - kun vain mieli osaisi päästää irti niistä pään sisällä kaikuvista äänistä, joiden mukaan laiskuus on syntiä... :)

      Tuun poikkeilemaan myös sun blogiin, kun oli niin samanmoisia ajatuksia ja heti heräsi mielenkiinto :)

      Valoa ja iloa sinne uuteen viikkoon <3

      Poista
  12. No, en kyllä nauti tylsyydestä ja toimettomuudesta! Nyt on valitettavasti joutunut niitä "harrastamaan", kun on ollut flunssaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Flunssat ei oo kyllä yhtään kivoja. Niitä nyt tuntuu olevan likkeellä enemmänkin :( Täälläkin edelleen ihan puolikuntoisena ja tässä vaiheessa alkaa kyllä tökkiä ja pahasti. Munkin toimettomuudella on joku raja näköjään :D

      Kivaa pian alkavaa viikkoa Satulle <3

      Poista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)

© Oman katon alla
Maira Gall