tiistai 25. huhtikuuta 2017

Ihmettelen...

Ihmetys 1.
Miten tämä sää voi olla niin loputtoman kylmä. Ilmeisesti neljä vuodenaikaa on historiaa ja tilalle olemme saaneet kaksi vuodenaikaa: 10 kuukauden pituinen jakso, jolloin lämpötila on jotain +5 asteen alapuolella. Ja sitten on n. 2 kuukautta aikaa, jolloin pitäisi olla kesä, mutta joka on vitsikkäästi pari astetta lämpöisempi kuin ne edeltävät 10 kuukautta. Ehkä kahtena päivänä on oikeasti lämmintä. Silloin jo pienen ihmisen toivo herää, että nytkö se kesä alkaa. Kunnes taas alkaa vihmoa jäätävää sadetta, parvekekukat paleltuvat ja pihalle levitetty viltti lilluu kaatosateen jälkeisessä mudassa...
 
Tänään on satanut räntää ja kaipaan toppatakkia. Ei voi kuin ladella muutaman ruman sanan ja toivoa, että pankkitilille ropsahtaisi yhden etelänmatkan verran rahaa.


Ihmetys 2.
Kuvitelmissaan sitä aina näkee kaikenlaisia idyllejä. Niin kuin vaikka lasten synttärit: ryhmä iloisesti nauravia lapsosia leikkimässä kiltisti ja syömässä herkkuja sulosuihinsa. Kunnes koittaa h-hetki ja muistaa, että ei perhana, täähän olikin tätä täyshelvettiä...

Sunnuntaina menetin hermojani Big Time, kun kuopuksen luokan kaikki pojat oli kutsuttu synttäreille. (Mikä lie hulluuskohtaus mulla olikaan, kun päätin, että on ihan ok kutsua kaikki).  Pari täysin pitelemätöntä pikkuriiviötä sai aikaiseksi sen, että noin puolelle vieraista taisi jäädä se fiilis, että synttäreillä vaan kiusattiin. Jälleen kerran sanon itselleni: Ei. Enää. Ikinä! Tai ainakin ensi kerralla pistän kutsukorttiin, että jos lapsesi ei osaa käyttäytyä ryhmätilanteissa, niin älä herran tähden tuo sitä synttäreille.
 

Ihmetys 3.
Koskahan sitä oppisi aikuinen ihminen olemaan jännittämättä ja panikoimatta tiettyjä tilanteita. Tiedän selviäväni niistä, koska olen aikaisemminkin niin tehnyt. Mutta silti aivot viestittävät jotain sellaista kuin: juokse, tai muuten kuolet! Olet hengenvaarassa tai vähintään nolaat itsesi lopuksi iäksesi! Pakene! Tai saa nyt ainakin sydäri tai burn out.
 
Yritä siinä sitten ja esittää asiansa osaavaa ammattilaista, kun paniikkipissattaa vartin välein ja ulkonäkö on varmaan kuin peuralla ajovaloissa...





Jatkan ihmettelyä, pistän loton vetämään ja alan selata matkatoimiston nettisivuja ;) 

16 kommenttia:

  1. Kyllä puhuit nyt niin asiaa! Matkatoimiston sivuja tekisi kyllä mieli plarailla, niin epätoivoiselta nyt vaikuttaa tämä kesän saapuminen.

    Ja voi, muistan tuon tunteen kun ne viikarit ovat tulleet ovesta sisään ja villiintyvät. Onneksi meillä ei enää ole kaverisynttäreitä, parin kaverin kanssa enää juhlistetaan ja se on siinä, helppoa kuin heinänteko :D

    Ihania kuvia olet napsinut, taas kerran! Miten se sinun kurssisi edistyy, oletko ollut tyytyväinen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kuvakehuista. Kuvauskurssia on ollut nyt vajaa pari viikkoa ja kaksi viikkotehtävää. Sinänsä vähän, mutta se on avannut Jotain, en vielä tiedä mitä... Kurssi keskittyy enemmänkin tunnepuoleen ja niiden välittämiseen, ei niinkään tekniikkaan :) Ihan huikeaa on ollut katsoa muiden kuvia ja lukea tarinoita/tunteita niiden takana. Tykkään :)

      Täällä tosiaan matkatoimistosurffailu senkuin kiihtyy. Olisi niin kiva saada edes se yksi lämmin viikko kesään!

      Valoa ja iloa loppuviikkoon! ♥

      Poista
  2. On kyllä kylmää :( Minä siirryin kevättakista laskettelutakkiini. Niin käy kylmä tuuli mereltä, että villakangastakkikin tuntuu liian ohuelta. Saisi tulla lämpöä!

    Lasten synttärit saattavat olla paha rasti. Meillä oli viimeksi pelisynttärit, eli kaikki kotoamme löytyvät aparaatit oli valjastettu pelikäyttöön. Synttäreitä piti jatkaa tunnilla, jotta jokainen ehti pelaamaan kaikille toivomillaan vehkeillä. Järjestyshäiriöitä ei ollut, tarjoilua jäi hirveästi ylitse. Pelaaminen kiinnosti niin paljon herkkuja enemmän. Pääsimme niin helpolla.

    Ehdin jo välillä hiukan katua alesortumistani toukokuiseen halpaan Sardinian reissuun. Uimavedet ovat siellä vielä kylmät ja säätkin vähän epävakaisia. Mutta kun tämä kevät on ollut niin surkea, lasken vain päiviä matkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelisynttärit kuulostaa kivalta. Sellaisia voisi joskus harkita ainakin isommalle pojalle. Tulisi vain muutamia parhaimpia kavereita ja sitten vaan kovaa pelaamista ja sopivasti herkkuja (ei liikaa, etteivät kiipeä seinille)...

      Sardinian reissu kuulostaa ihanalta! Todennäköisesti siellä on kuitenkin paljon lämpöisempää kuin täällä (jossa luultavasti tätä menoa sataa räntää koko toukokuun). Kivaa reissun odotusta ja iloa viikkoon! ♥

      Poista
  3. Nää kelit ovat ihan P.stä...mä niin jo vaadin kevään tulon ihan jo meidän suomalaisten mielenterveyden vuoksi.

    Upeat kuvat, taas kerran! Olet kyllä super taitava -muista se!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tässä tosiaan alkaa mielenterveys olla koetuksella, kun aina on kylmää vaan! Eikö jo riitä, että on lokakuusta lähtien ollut kylmää?? Mihin tästä voi valittaa? Amnestyyn? Nimim. kyllä taas mieleni pahoitin...

      Ihana oot, kiitos kehuista :) Iloa ja sisäistä lämpöä viikkoon! ♥

      Poista
  4. Sinäpä sen osasit napakasti sanoa: Sää on ihan syvältä, lastenkekkerit yhtä tuskaa, onneksi jo taaksejäänyttä aikaa. Jännittäjä olen minäkin, mutta onneksi en joudu esiintymään.

    Mutta hei, ensi viikolle on luvattu ihan kunnon lämpötiloja ja jopa auringon paistetta. Sitä odotellessa, tsemppiä loppuviikkoon <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli tänään se jännitysjuttu. Kuulijoita "vain" kymmenen, mutta mulle se on jo paljon ja etukäteen halvaannuin kauhusta. Kadehdin niitä, joille esillä olo on helppoa ja luontevaa. Ehkä siihen itsekin tottuisi, jos tarpeeksi tekisi :)

      Auringonpaistetta ja lämpöä odotellessa. Kai sen joskus vielä on pakko tulla! Eletään siis toivossa.

      Kivaa viikkoa ja aurinkoa sinne! ♥

      Poista
  5. Kevät keikkuen tulevi. Vai miten se menikään tuossa postauksessasi - vain kaksi vuodenaikaa. Joskus ei auta muu kuin laittaa se oma sisäinen aurinko päälle :) Ja nuo kuvasi ovat aurinkoiset!
    Kivaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä vuonna on kevät kyllä keikkunut ihan kunnolla. Toivotaan, että saadaan jotain hyvitystä tälle viileydelle sitten kesällä. Siihen asti ei tosiaan auta kuin se sisäinen aurinko :)

      Kivaa ja sisäaurinkoista viikkoa kaimalle! ♥

      Poista
  6. Täältä tsemppihalit <3 Koko luokka kääääääääk, olisin kuolleiden kirjoissa tuossa vaiheessa. Meillä yritti ukkeli samaa, joku järjen hippunen osasi sanoa ei.

    Minä kuljen vihreän teen voimalla. Eilen kävin santsaamassa lisää. Kysyin myyjältä jokohan alkaa olla jo myrkyllistä, kun tulee juotua yli kymmenen kupillista päivässä, ei kuulemma ihan vielä.

    Mukavia hetkiä päivään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oli ne koko luokan pojat todellakin käääääk! :D Nyt jo voi nauraa, mutta silloin oli oikeasti kauhun hetket käsillä. Ajatttelin, että koko se paikka hajoaa käsiin ennen kuin on pirskeet ohitse. Melkoisen eläväistä sakkia oli...

      Mukavia hetkiä ja rauhallisia teekupillisia ihanalle Soilille! ♥

      Poista
  7. Suurimmat meillä järjestetyt kaverisynttärit = 16 eskari-ikäistä. Ai kamala!

    Nyt koululaiset juhlivat onneksi jo pienemmin ja hillitymmin. Mutta kuopus pitää huolen siitä, että megabileitä vielä piisaa...

    Minä päätin ostaa uuden kevättakin. Talvinen, musta villakangastakkini alkoi tuossa huhtikuun puolivälissä tuntua liioittelulta. Mutta koska ennätin kauppaan vasta tämän takatalven (tai mikä nyt onkaan) saavuttua, valikoitui kevättakikseni, yllätys, yllätys, vain aavistuksen talvitakkia ohuempi HARMAA villakangastakki. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kamala, 16 kaveria synttäreillä on kyllä ihan kauhua! :D Meilläkin oli aika lähellä, kun oli 11 luokkakaveria + omat. Ihan hirveä hulina, vaikka osa pelasikin nätisti säbää, mutta ihan kaikki ei halunneet, joten minä sitten säntäilin niiden perässä ja yritin repiä alas seiniltä :D

      Villakankainen kevättakki onkin viisas ostos. Ei tässä paljon ole päässyt brassailemaan ohkaisilla takeilla vielä. Ehkä niiden aika on sitten heinäkuussa, ehheh..? :D

      Kivaa viikkoa Sannille! ♥

      Poista
  8. Voi elämän kevät :-( Kyllä nämä kelit on niin, niin epäreiluja meille pohjolan asukeille. Saisi nyt ihan oikeasti tulla ne lämpimät ilmat auringonpaisteineen. Muuten kyllä minäkin alan selaamaan niitä matkoja netistä :-)

    Kateeksi ei käy kyllä sinua noiden kaverisynttäreiden takia ;-) Mutta hei - ne ovat jo ohi!!! Meillä poika täyttää syksyllä jo 13 v, joten nuo ajat ovat onneksi takana. Muutama hyvä ystävä ja silleen... Olen myös ulkoistanut ne; viime syksynä herkuttelivat Amarillossa ja sen jälkeen menivät elokuviin. Minä vain toimin kuskina ja tietysti maksajana ;-) Helppoa kuin heinänteko ;-D ... Nyt voi jo muistella lämmöllä niitä synttärijuhlia silloin joskus kauan sitten ...

    Mukavaa loppuviikkoa!

    Terveisin, Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin jo (melkein) lämmöllä muistelen synttäreitä. Selvisin sentään hengissä, vaikkakin hirveällä päänsäryllä :D Luultavasti jo ensi vuonna olen taas unohtanut sen härdellin ja olen iloisena järkkäämässä taas kaverisynttäreitä...

      Mukavaa ja valoisaa loppuviikkoa Johanna! ♥

      Poista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)