torstai 2. helmikuuta 2017

Kirjavuosi 2016

Viime vuosi oli hyvä kirjavuosi ainakin minun mittapuullani. Luin 18 kirjaa, mikä on mielestäni ihan jees, kun huomioi nämä ruuhkaiset vuodet. Enemmänkin mielelläni lukisin, mutta se tarkoittaisi luopumista muista kivoista ja tärkeistä jutuista.
  
Joka tapauksessa halusin listata teille kirjat, jotka luin. Ensimmäiseksi listalle nostan ne kirjat, jotka järisyttivät tai liikuttivat sisikuntaani ja jäivät erityisesti mieleeni. Tämä ei ole absoluuttinen paremmuusjärjestys, mutta koska nyt joku roti olla pitää, niin olkoon sitten tämä: 

Loistavia lukunautintoja: 

Näitä lukiessa leijuin enemmän tai vähemmän ekstaasissa. Upeita ja mieleenpainuvia kaikki tyynni.


Elena Ferrante: Loistava ystäväni
Ferranten kieli on loistokasta ja lukukokemusta voisi parhaiten kuvata sanalla 'maaginen'. Tykkäsin ihan hurjasti ja olisin vain halunnut istua ja lukea aamusta iltaan. Kirja kertoo kahden tytön kasvusta ja valinnoista rujon kauniissa Napolissa, sovinistisen kulttuurin ja luokkaerojen keskellä. Odotan kovasti seuraavia osia.
   
John Williams: Stoner
Kerronnaltaan virkistävän erilainen kuin keskivertokirja. Teksti on yhtä koristelematonta kuin kirjan päähenkilö. Vilpitön Stoner ehkä kokee kovia elämän joillain osa-alueilla, mutta pysyy itselleen rehellisenä eikä kumartele mihinkään suuntaan. Hieno kirja ja tarina.
  
Kate Atkinson: Elämä elämältä
Kirja leikittelee Entä jos -ajatuksella. Entä jos ei olisikaan tapahtunut noin, vaan näin. Mikä kaikki olisikaan mennyt toisin? Kirja oli riipivä, haikea, ihana ja kutkuttava kuvaus ensimmäisen maailmansodan ajoilta ja käy läpi Ursulan mahdollisia elämiä ja käänteitä.

Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe
Upea ja hienosti vetävä romaani toisen maailmansodan ajoilta. Tarina kulkee eteenpäin saksalaisen pojan ja sokean ranskalaisen tytön mukana. Se on viihdyttävä, jännittävä, hirvittäväkin. Kirjaa ei malttaisi laskea käsistään, vaikka välillä natsi-Saksan kamaluudet saavat melkein voimaan pahoin. Iso suositus tälle.
  
Ian McEwan: Sovitus
Hieno lukuromaani, joka kuljettaa lukijaansa varmoin ottein. Mutta lopussa lukija ehkä saa huomata, että onkin lukenut eri tarinaa kuin on kuvitellut. McEwan osaa kuitenkin tehdä nämä lukijan pudottamiset niin taitavasti, ettei voi kuin ihmetellä, eikä osaa olla pettynyt tai vihainen. Jäi pyörimään mielessä pitkään jälkeenpäinkin.  

Kelpo kirjoja:

Nämä olivat kaikki ihan ok kirjoja, joita lukiessa viihdyin, mutta joista ei jäänyt erityistä vau-efektiä tai jälkimärehdintää. Osa näistäkin oli ihan helmiä silti.

Jean-Paul Didierlaurent: Lukija aamujunassa
Ihana ja herkullinen aikuisten satu. Niin hyväntuulinen, että lukiessa tuli onnelliseksi - ihan vain siksi, että on olemassa hienoja tarinoita. Alku on vähän epäkiinnostava, mutta sen  yli kannattaa ehdottomasti ponnistella.
  
Haruki Murakami: Norwegian wood
Suloinen ja haikeankaunis kirja rakkaudesta, nuoruudesta ja valinnoista. 
  
Gabrielle Zevin: Tuulisen saaren kirjakauppias
Ihana ja helppolukuinen hyväntuulen kirja. Tarjoaa mukavan ja helposti nautittavan välipalan.
  
Piia Leino: Ruma kassa
Ihana, hauska, viihdyttävä ja nauruntyrskähdyksiä aiheuttava. Kirja parodioi osuvasti viihdemaailmaa, nykyisiä kepeitä arvoja ja tositeeveetä. Tykkäsin todella.
  
Veera Nieminen: Avioliittosimulaattori 
Suloinen, hauska ja viihdyttävä. Tykkäsin paljon ja viihdyin henkilöhahmojen äärellä. Kepeä olematta pätkääkään imelä tai hömppä.
  
Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa
Ihan ok kirja, vaikken näin jälkeenpäin muista juonenkäänteitä sen kummemmin. Kelpo kirja silti.
  
Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat
Lievästi absurdi ja ehdottoman kauniisti kirjoitettu kirja. Haikeakin. Kannatti lukea. 
  
Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet
Kirja kutoo yhteen Euroopan viimeisten vuosikymmenten tapahtumia ja pujottelee lankoja erilaisten ihmisten ja kulttuurien välille. Kiehtova ja hyvä kirja, jota lukiessa nautti soljuvasta ja hienosta tekstistä.
 
Pirkko Saisio: Pienin yhteinen jaettava 
Kelpo kirja, jonka teksti on loistavaa ja soljuvaa. Ensimmäinen lukemani Saisio. Sanottakoon muuten, että ihailen Pirkko Saisiota ja hänen terävää älyään ja ajatteluaan. 

Luin, mutta tylsiä:

Pienoisia pettymyksiä, jotka kuitenkin sinnikkäästi pakersin läpi. Vanhatalon kirja ansaitsisi kyllä olla listalla korkeammallakin, mutta omat masennusmuistoni ehkä varjostivat lukukokemusta turhaan.

Laura Lindsted: Oneiron
Aivan liian taiteellinen minun makuuni. Hypin yli joidenkin kohtien enkä saanut kirjasta otetta. Iso pettymys. Ehkä kirjamakuni on liian huono yltääkseen Finlandia-voittajan tasolle? (Vaikka monesta muusta voittajasta olen kyllä pitänyt suuresti.)
  
Pauliina Vanhatalo: Keskivaikea vuosi 
Hyvä kirja, joka saattaisi ansaita enemmän pisteitä. Taannuin kuitenkin kirjaa lukiessa ajattelemaan omia masennusvuosiani, ja siksi ehkä en osannut nauttia kirjasta. Tämän lukeminen oli osittain oman identiteetin vahvistamista ja ääriviivojensa löytämistä. (Huom. Pinkki, ääriviivat :D ) 
  
Siri Hustvedt: Kesä ilman miehiä
Luin, mutta blaah, miten tylsistyin... Oli kirjassa kyllä pointtia, ei siinä mitään, mutta ei vain iskenyt minuun niin kuin olin kuvitellut.
  
Pertti Lassila: Armain aika
Ihan mukava ja suloinen kuvaus, mutta ei ollut minun kuppini teetä.


11 kommenttia:

  1. Kiitos kirjavinkeistä! Joitakin noista olen lukenutkin, esim. Sovitus, ja McEwan yleensä, on ihan lempparini. Loistavan ystävän ostin joulun aikaan e-kirjana, mutta jotenkin en ole päässyt siinä alkua pidemmälle.... T. Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. McEwan on kyllä mieletön. Loistava ystäväni oli mielestäni ihan alussa vähän tahmea, ja runsautta uhkuva henkilögalleria vilisi päässäni sekavana massana. Mutta kun pääsin sen yli, niin ah, nautintoa :)

      Halit Jennille! ♥

      Poista
  2. Sen verran hyvin olet kehunut tota Loistava ystäväni - kirjaa, että kai se pitää lukea :D!

    Sovitus oli mulle aivan hirvittävän tuskallinen romaani lukea. Mielestäni kirjailija oli erittäin julma päähenkilöilleen siinä.....SAmaa mieltä kuitenkin siitä, että McEwan on yksi lahjakkaimpia brittien nykykirjailijoita...

    Oneiron oli mullekin jotenkin aivan -taiteellinen tms. Ehkä en vain ymmärrä hyvän päälle.

    Puss sinne ja lukuiloa meille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oneironia en vaan käsittänyt. Se ei auennut mulle juuri ollenkaan ja kahlasin sen läpi vain siksi, kun se nyt oli kuitenkin Finlandia-voittaja. Jäi pettynyt olo siitä... Ehkä olisi pitänyt juoda enemmän viiniä tai jotain, että olisi päässyt riittävän taiteellisiin sfääreihin..? :D

      Puss ja kirjailoa sinnekin ♥

      Poista
  3. Minäkään en lämmennyt Oneironille. Ne yksittäiset tarinat olivat kiinnostavia, mutta ne kohdat joissa rämmittiin siellä valkoisessa massassa tms. olivat liikaa fantasiaosastoa minulle. Makuasioitahan nämä. Vuotta aiemmin en välittänyt myöskään silloisesta voittajasta (He eivät tiedä mitä tekevät), voittajan olisi pitänyt olla Tommi Kinnusen Neljäntienristeys, hyvänä kakkosena Kähkösen Graniittimies.
    Ewanin Sovitusta en ole lukenut, mutta Lapsen oikeus oli hyvä.
    Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, etten ole ainoa, jolle Oneiron ei uponnut. Muuten vielä tuntisin itseni ihan huonon maun omaavaksi kummajaiseksi :)
      Olen osittain samaa mieltä tuosta Jussi Valtosen kirjasta. Luin sen ja osittain tykkäsinkin, mutta itse en myöskään olisi sijoittanut sitä voittajaksi. Kinnusesta minäkin pidän. Neljäntienristeys oli hyvä ja parhaillaan luen Lopottia :)

      Mukavaa viikonloppua ja hyviä lukuhetkiä ♥

      Poista
  4. Sä ehdit lukea tosi paljon. Mun kirjamäärä jäi varmaan ihan muutamaan. Lueskelen aina välillä lehtiä ja ihan kunnon kioskikirjoja, joten kaikkea ei vain ehdi. Kiitos listauksesta, tuosta voi poimia jotain omaankin kirjapinoon. Vaikka kirjahyllyni vielä pullistelee lukemattomia kirjoja.
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin joo itsekin oikeastaan aika yllättynyt tuosta kirjamäärästä. Kun kuitenkin vuoden aikana tuntui, että "en lue mitään" :) Eli mielelläni lukisin enemmänkin, mutta tuohonkin määrään olen tosi tyytyväinen. Ja ennen kaikkea oli ihanaa, että käsiin sattui niin monta tosi hyvää kirjaa. Tämä vuosi onkin alkanut lukemisen suhteen paljon laiskemmin - hankin nimittäin Netflixin ja olen viettänyt hurjan monta iltaa Downton Abbeyn parissa :D Eihän tässä enää ehdi lukea, kun pitää seurata juonenkäänteitä...

      Kivaa alkanutta viikkoa! ♥

      Poista
  5. Kiitos hyvistä vinkeistä, näitä täytyy laittaa muistiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä :) Musta oli kiva listata nuo kaikki yhteen postaukseen. Samalla tuli jälkimärehdittyä niitä juonenkäänteitä ja todelliset mieleenpainuneet helmet erottuivat näin jälkikäteen vieläkin paremmin. "Oikeita" kirjapostauksia en varmaan osaisi tehdä, mutta tällaiset listat vielä menevät minunkin taidoillani :)

      Ihanaa viikkoa Anulle! ♥

      Poista
    2. Juuri tulossa kirjastosta ja tästä listastasi oli paljon iloa hyllyjen välissä seilatessa😞

      Poista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)