perjantai 30. joulukuuta 2016

2016

Vuoden viimeinen päivä on ihan nurkan takana ja väkisinkin tulee miettineeksi mennyttä vuotta. Minulle vuosi 2016 oli melko haastava ja maailman tilannekin aikamoista sekamelskaa ja ikäviä uutisia. Vaikka vuodessa on paljon hyviäkin hetkiä, niin en voi väittää, että jäisin sitä erityisesti kaipaamaan.  

Enimmäkseen vuosi on ollut raskassoutuista arkea, jonka alle tunsin hetkittäin lyyhistyväni ihan kokonaan. Oma työ, miehen superpitkät työpäivät, lapsiarki ja kaikki pyöritettävä arjen sälä tuntuivat kaatuvan niskaan kauheana sekametelisoppana. Jos välillä helpottikin, niin sitten osui kohdalle kaikenlaista ylimääräistä haastetta, joka vei taas maton jalkojen alta. Myönnän, että olen hetkittäin ollut raivoava kotihirviö, ragemutsi ja nalkuttava bitch. Silti jostain kumman syystä minulla on lapset, jotka väittävät, että olen maailman paras äiti, ja mies, jonka mielestä olen (ainakin enimmäkseen) ihana ja rakas. Ehkä olen siis hetkittäin onnistunut olemaan ihan siedettäväkin ;)   



Elämä on enimmäkseen arkea, ja sitä totisesti riitti tänä vuonna. Kokkausta, kauppalistoja, ruokakassien raahaamista. Lasten roudaamista, pyykkikasoja, pölypalloja. Työtä, hetkittäisiä epäonnistumisia ja epäuskoa omiin kykyihin sekä siellä seassa toki pieniä pilkahduksiakin. Lasten riitoja ja nahinoita, huomion kärttämistä ja itkupotkuraivareita. Tukuittain wilma-viestejä, sumplimisia, muistamista, listoja ja organisointia. Sitä samaa, mitä niin monilla muillakin, mutta välillä tuntuu, että minun hermoni on tehty silkkipaperista ja muiden hermot ovat jotain kestävämpää ainesta... 


Vuoden aikana oli iloisia ja kepeitäkin hetkiä. Oli skumppalasillisia ystävien kanssa (ja toisia ja kolmansia), kahvittelua ja muutamat tanssahtelut kaupungin yössä. Löysin myös omaa naiseuttani ja itseluottamusta uudella tavalla. Tajusin, että hehkeys on ennen kaikkea mielentila - ei rypyttömyyttä, silkoisuutta tai ulkoista upeutta. Minulla on yli nelikymppisen synnyttäneen naisen kroppa ja kaikki tämän iän pienet lisämausteet. Silti voin kääntää päälle sisäisen valokatkaisimeni ja hehkua, ainakin itselleni.



Vuoden aikana onnistuin hetkittäin löytämään mielenrauhaa liikkumisen, kahvikupillisten ja lukemisen ääreltä. Eniten sain rentoutta ja hyvää mieltä luonnon keskellä. Vaikka kesä olikin epävakainen, oli myös hienoja päiviä ja kauniita luontoelämyksiä. Mieleen jäi erityisesti maalla vietetyt hetket, pellonreunassa kävely ja taivaanrannan tuijottelu. 





Todistettavasti olen oppinut myös napsimaan vessaselfieitä. Suosituin paikka näkyy olevan tamperelaisen teatterikahvilan vessa isoine peileineen :D  Ehkä näette näitä ensi vuonnakin, kun kerran vauhtiin pääsin!

Vuosi 2016 oli arjessa taistelun aikakausi, mutta kohta se on selätetty haasteineen päivineen. Uskon kuitenkin, että jokaisella tielle osuneella kivenmurikallakin saattaa olla jokin tarkoitus. Jos ei muuta, niin osoittaa, että kaatumisenkin jälkeen voi nousta ylös ja jatkaa matkaa, vaikka sitten vähän kolhuisena. Ja ne hyvät hetket, ne kantavat pitkälle ja luovat uskoa siihen, että vaikeistakin vuosista selviää ja oikeat ihmiset pysyvät rinnalla, vaikka välillä liitokset natisevatkin.




Erityisesti kiitän ystävistä, jotka toivat vuoteen lohtua, iloa, kannustusta ja tsemppausta. Sain paljon tukea ja sanoja, jotka veivät yli vaikeiden hetkien. Kiitos teille kaikille - tiedätte kyllä ♥ 

Vuodelle 2017 heitän toiveen, että se toisi tullessaan keveyttä, iloa ja hivenen huolettomuutta. Toivon itselleni lisää luottamusta omiin voimiini ja siihen, että elämä kantaa. Rentous, terveys ja ilo, tervetuloa!

Mitä teille jäi päällimmäiseksi mieleen kuluneesta vuodesta? 


14 kommenttia:

  1. Keveän onnellista vuotta 2017! Samaa voisin toivoa myös itselleni...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ Toivon sinulle ja koko teidän perheelle hyvää uutta vuotta! Toivotaan keveitä tuulia!

      Poista
  2. Ihanan aito kirjoitus, muru.

    Mä ajattelen ihan samanlla tavalla, että tätä vuotta en jää kaipaamaan. Ihanaa että uusi parempi raikas vuosi on tuloillaan!! Olen varma, että siitä tulee parempi meille molemmalle!

    Ja mikä parasta- pian ME nähdään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, muru :)
      Toivotaan todella, että ensi vuosi tulee olemaan parempi. Sellainen letkeän lempeä. Ja ihan parhautta on tosiaan nähdä pian!!

      Skool uudelle vuodelle! ♥

      Poista
  3. Olet niin ihanan aito, niin kaunis ihminen. <3 (Ei oikein pysty näiltä kyyneleiltä enempää kirjoittamaan...)

    Kippis uudelle tulevalle vuodelle. Paljon siihen siunausta, suojelusta, rakkautta ja ihania hetkiä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että... KIITOS ♥ Olen niin iloinen, että Sinä olet siellä lukemassa näitä mun hölinöitä :) Ja ehkä perustamme vielä Itkijänaisten Klubin ;)

      Ihanaa uutta vuotta 2017! ♥

      Poista
  4. Lempeitä tuulia uuteen vuoteen 2017! Uusi mahdollisuus on taas edessä.
    //Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isot kiitokset ja todella paljon hyvän uuden vuoden toivotuksia Sinulle! Kiitos, että olet ollut mukana lukemassa ja kommentoimassa ♥ Hyvää uutta vuotta!!

      Poista
  5. Ihanaa uutta vuotta sinulle ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos siitä, että olet ollut mukana blogissa ja kommentoimassa ♥
      Paljon iloa ja onnea Sinulle vuodelle 2017! :)

      Poista
  6. iloa tulevaan vuoteen!

    (mulla on ihan samanlainen luottoneule; on lämmin ja mukava)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, neulesamikset :)
      Lähetän täältä isot ja lämpöiset uuden vuoden onnentoivotukset ihanalle Marikalle! ♥

      Poista
  7. Vuodet ovat onneksi erilaisia. Toivottavasti tämä uusi vuosi tuo tullessaan juuri sellaisia hetkiä joita kaipaat ja toivot :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos toivotuksista :) Minäkin toivon sinulle kaikkea ihanaa tälle alkaneelle vuodelle! ♥

      Ainakin saatiin ripaus lunta ja pakkasta - lapset tykkää, kun pääsevät pulkkamäkeen!

      Poista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)