maanantai 31. lokakuuta 2016

Tahmea maanantai

Joskus on sellaisia aamuja - tai kokonaisia päiviä - ettei oikein tahdo herätä. Aivot ja kroppa haraavat vastaan, eivätkä yhtään haluaisi suostua miettimään työasioita, laskuja, kauppalistoja tai muita tylsyyksiä. Sen sijaan pääkopassa saattaa pyöriä kaikenlaisia kiukkuasioita, kateudenpoikasia ja halua heitellä esineitä päin seinää (mitä en säästäväisenä ja käytännöllisenä tyttönä kuitenkaan tee).


Kokeilin jopa kynsilakkaa (vaikken ole yhtään kynsilakkatyttö). Ei auta. Kahvi sentään jeesaa ehkä vähän. Taidan tyytyä ihan suosiolla möröttämään ja vetämään kulmakarvat kiukkuiseen ryttyyn. Suklaa ehkä lohduttaisi, mutta kun vaaka oli pompannut yli sellaisen lukeman, jota olen pitänyt ylärajana omalle kropalleni. 165-senttisessä varressa näkyy kyllä se parinkin kilon nousu ihan kiitettävästi. Ei ole kotoisa eikä kiva olo. Pöh.

Viikonloppu oli mix and match -meininkiä, eli vähän sitä sun tätä. Lauantaina kävin poikien kanssa peffateatterissa katsomassa Tatun ja Patun. Oli oikein viihdyttävä hyvänmielen elokuva. Jäin vain harmittelemaan leffalippujen hintaa. Vaikka mieli tekisi, niin kovin usein ei leffassa raaski käydä. Sääli.

Sunnuntaina käytiin kyläilemässä pojan kaverin kotona. Oli mukavaa tutustua ja löytyi yhteisiä puheenaiheitakin (lapset ja niiden samanlaiset erikoisuudet :D ). Mutta niin kivaa kuin kyläily ja uusiin ihmisiin tutustuminen onkin, se myös kuluttaa henkistä energiaa. Vaikka olisi miten mukavia ihmisiä, niin minä olen aina tällaisen sosiaalisen kanssakäynnin jälkeen melko puhki. Ja jälkeenpäin sitten pyörittelen mielessäni, että hitsi, olisi pitänyt sanoa/tehdä sitä, tätä ja tota, ja pitävätköhän nyt ihan junttina... Toisaalta viis veisaan siitä, mitä ihmiset ajattelevat, mutta välillä tulee näitä aatoksia ja sitten sitä kuvittelee olevansa muiden silmissä ihan omituinen ja vääränlainen.


Sitten oli kaikenlaista siivoamista ja puleeraamista. Jätin suosiolla liikkumiset väliin ja heiluin imurin ja mopin kanssa. Kyllähän sitä pölyä ja roskaa olikin jo lattiat täynnä, huh... Mutta täytyy sanoa, että oman mielenterveyden kannalta urheilu on kyllä parempi vaihtoehto kuin imurin ja mattopiiskan kanssa ajan viettäminen.

Tänään taidan mennä zumbatunnille ja kuvittelen olevani jossain toisilla leveysasteilla. (Kuvittelen itselleni myös notkeamman lantion ja paremman rytmitajun, haha! Ja kun nyt kuvittelulinjalle lähdetään, niin mielikuvittelen itselleni ison talon, mensa-tason älykkyyden ja inspiroivan työn...)

Vaikka viikko nyt lähtikin käyntiin syvien otsaryppyjen ja angstien saattelemana, niin eiköhän se tästä vielä jossain vaiheessa muutu aurinkoisemmaksi.

Onko teillä lähtenyt talviaika käyntiin sujuvasti, vai onko tahmaa tassuissa?


19 kommenttia:

  1. Täällä talviaika alkanut mukavasti, ukkokullalla lomaa 😊

    Mä tykkään tutustua uusiin ihmisiin, mutta mulla käy samaten: väsyn ja mietin sanomisiani tai sanomatta jättämisiä liikaa.

    Mulle siisti ja puhdas koti tuo kyllä enemmän sielun rauhaa kuin liikunta, vaikka vaaka kehoittaisi kyllä liikuttamaan tätä 160 senttistä eukkoa taukoamatta 😊

    Mukavaa uutta viikkoa tahmeasta alusta huolimatta ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että siellä on talviaika pyörähtänyt kivasti käyntiin :) Auringonpaistettakin on vaihteeksi (ainakin täällä).

      Mulla on varmaan ne endorfiinit, jotka liikkumisen jälkeen pörräävät ja saavat mielen iloiseksi. Siivouksesta taas ei tule moista hyvänmielen tunnetta, vaikka siisti koti onkin kyllä kiva juttu (sen hetken aikaa, kun se nyt ylipäätään pysyy siistinä).

      Mukavaa uutta viikkoa sinne! ♥

      Poista
  2. Mä olen sosiaalinen ja tutustun helposti ihmisiin, mutta koska tästä huolimatta (ja monille yllätykseksi) olen introverttipiirteinen, niin kuormitun ja väsyn aina hc-sosiaalisuudesta myös. Toisin sanoen, viihdyn ihmisten parissa ja nautin seuranaisen roolista, mutta palautumiseen tarvitsen rauhaa, hiljaisuutta ja yksinoloa.

    Talviaika lähti käyntiin superihanasti, koska olin viikonlopun ajan reissussa naisystävieni kanssa. Kotona tilanne oli pysynyt ihan hyvin hallussa, mutta silti paluu perheen pariin oli eilisiltana vähän sellaista shokkihoitoa. Aina se on. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu täällä, että tuo introverttipiirre tekee sen, että sosiaalisuudesta saattaa myös väsyä. Minäkin jotenkin koen, että olen kyllä sosiaalinen (vaikken ehkä hirveän hölöttäjätyyppinen), mutta silti introvertti. Kai se on niinkin, että introverteillä saattaa olla oikein hyvätkin sosiaaliset taidot :)

      Viikonloppu reissussa tyttökavereiden kanssa kuulostaa aivan ihanalta! Se on ihanaa päästä joskus lataamaan akkuja tuolla tavalla :)

      Ihanaa uutta viikkoa! ♥

      Poista
  3. Minulle maanantait on aina tahmeita päiviä. Viikonloppu on mennyt ohitse aina liian nopeasti ja uuden työviikon aloittaminen tuntuu raskaalta. Joka helvatun maanantai alkaa vielä samalla aivot sulattavalla palaverilla, jossa olen vuoden toistellut ainoastaan "tähän on pakko olla joku yksinkertaisempi ratkaisu". Jotenkin se viikko alkaa aina sujumaan sen jälkeen, kun on maanantain lusinut :)

    Siivota pitäisi, mutta skippasin sen. Saan alkaa keskiviikosta eteenpäin siivoamaan joka ilta, jotta koti olisi jossain järjellisessä kunnossa ensi viikonloppuna. En tykkään siivoamisesta ja yritän aina lintsata. Meillä kaikki siivoustyö on ihan hukkaan heitettyä, joka paikka on kaaoksessa saman tien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta myös tuntuu, että siivoustyö on hukkaan heitettyä aikaa ja energiaa. Joskus se tietty on pakko tehdä, mutta aika pian ne pölypallot ja lasten - ja omat - rojut taas valtaavat alaa. Jos olisin rikkaampi, palkkaisin ihan takuulla kotisiivoojan.

      Onneksi on maanantai jo voiton puolella, joten ehkä se tästä lähtee rullaamaan. Tsemppiä viikkoon! ♥

      Poista
  4. Byähh, maanantai ja syyslomakin juuri loppui. Tylsää on ja ankea marraskuukin vielä edessä. Olen yrittänyt kääntää tämän pimeän syksyn ankeita ajatuksia positiivisemmiksi, mutten taida oikein onnistua siinä. Nytkin taidan ottaa suklaata ja kupin kahvia - jospa se siitä. (ja lapsikin pahalla päällä ja kiukkuinen eli tääkin vielä :-/ )
    Mukavaa viikkoa sinne anyway :-)
    //Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus sitä vaan ei onnistu kääntämään asioita positiivisiksi, vaikka miten yrittäisi. Lapsen kiukut ja kränät ei kyllä yhtään helpota - tiedän tunteen... Koitetaan kestää ja otetaan lohtu vaikka sitten siitä suklaasta (kai minäkin siihen sorrun). Lapsiarjessa selviytymisessä melkein kaikki on sallittua :D

      Hyvää viikkoa ja kiva kun kävit! ♥

      Poista
  5. Kiva olla linjoilla pitkästä aikaa ja lukea juttujasi! Minullakin oli aika tahmea maanantai, mutta toisaalta nautin, kun pitkästä aikaa oli hetki, jolloin ei ollut mitään ihan must tekemistä. Tsemppiä tähän pimeään vuodenaikaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun oot taas täällä blogimaailmassa ♥
      Nuo on tärkeitä hetkiä, jolloin ei ole mitään ehdottoman tähdellistä tekemistä. Toivottavasti niitä tulee lisää :)

      Tsemppiä sinnekin ja hyvää viikkoa!

      Poista
  6. Maantait on aika usein vähän tahmeita, tiistaina kaikki näyttää jo valoisammalta ja ihan kohtahan on tiistai 😊. Siivoaminen on kyllä ihan turhaa ajanhukkaa, mikään ei näytä viittä minuuttia pidempään siivotulta (jos perhe on siis kotona), mutta ajoittain ihan pakollita, valitettavasti! Siivoojan minäkin palkkaisin jos olisin rikas, tosin se saisi asua meillä ja työaika olisi 24/7...

    Nyt on ihan älyttömän pimeää jo heti kun töistä pääsee, kiitos typerän kellojen kääntämisen😡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin kyllä korpeaa se, että alkaa olla pimeää jo töistä päästyä. Ihan todella ällöä tämä valottomuus! Mutta koitetaan kestää. Sisulla eteenpäin - ja jos sääennusteet pitävät paikkansa, niin kohta varmaan voi sanoa senkin, että "eteenpäin, sanoi mummo lumessa" :D

      Hyvää viikkoa pimeydestä huolimatta! ♥

      Poista
  7. Mulle tää aamujen valoistaminen on ollut + juttu, toisaalta illat sitten pimenee varhaisemmin joten +- 0.

    Tsemppiä muru sinne! Maananatait ovat aina olleet 80% ajasta mulle tahmeita, jotta mä olen oikeastaan tottunut siihen.

    Ajatellaan vaikka että ollaan aina yksi päivä lähemmäs ensi kevättä ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valoisammat aamut on kyllä jees, ja liikkeelle lähteminen on vähän helpompaa. Mutta se iltainen pimeys on karseaa. Että en tiedä kumpi nyt sitten on parempi... Kohta toisaalta on pimeää melkein koko ajan, joten ei tarvitse miettiä :D

      Totta, jokainen päivä on lähemmäs kevättä ja valoisaa aikaa. Kääriydytään siksi aikaa viltteihin ja leikitään talviunta (silloin kun voidaan).

      Mukavaa viikkoa! ♥

      Poista
  8. Minuun ei kellojen siirto vaikuta, eikä maanantai eroa muista päivistä mitenkään...yhtä tahmeita kaikki aamut ;) Päivän mittaan pristyn ja illalla olisin parhaimmillani, mutta aikainen aamherätys painaa takaraivossa, eli pakko painua nukkumaan...alkaa taas iaka, jolloin on pimeää kun menet töihin ja on pimeää kun tulet pois :/
    Paremmin luistavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidamme olla samikset! Minullakin aamut ovat yleisesti ottaen tahmeita ja iltaisin olisin virkeimmilläni ja parhaimmillani - mutta silloin tietenkin pitää mennä nukkumaan, että jaksaa aamulla taas herätä oravanpyörään...

      Täällä luistaa jo puoli astetta paremmin - toivottavasti sielläkin! Hyvää viikkoa ♥

      Poista
  9. Täälläkin on ollut vähän tahmeaa, "ihan syvältä ja tosi syvältä" olevia tunteita, tuskaa, rääkyä, mutta on ollut myös ihanaa, kevyttäkin ja hauskaakin.

    Kun on pimeää, niin ei paljon erotu liat lattioilta eikä tiskivuoretkaan juuri näy, ihan huippua. - Oikein hyvä valinta siis se jumppatunti. :)

    Voi kunpa siulla olisi sellainen työ, jossa saisit enemmän elää, enemmän sielullasi. <3 Mukavaa syysviikkoa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pimeydessä totta vieköön on tuo hyvä puoli :D Ei näy liat niin pahasti ja saa jumppailla rauhassa :D

      Täällä myös ollut "syvältä ja tosi syvältä" tuntemuksia. Vähän sellaista eksistentiaalista tuskaa, kriisiä ja vaikka mitä. Ja vaikka missään ei sinänsä ole vikaa, niin oma korvienväli kyllä taikoo ne kriisit esiin! :D

      Ihanaa viikkoa ja halauksia! ♥

      Poista
  10. Joskus ei vaan herää ja vaikka joisi sumppia migreeniin asti, niin ei auta. Parempaa tiistaita Tuula <3

    VastaaPoista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)