keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Havaintoja, ja palkinto

* Joistain asioita sitä vaan pelkää niin, että sydän meinaa karata kurkusta ulos. Sellaisiakin asioita, jotka oikeasti tietää ihan turvallisiksi, mutta tunteen tasolla se pelko kuitenkin salpaa koko olemuksen. Minulle sellainen asia on ihmisille puhuminen. Enkä tarkoita sellaista niitä näitä -puhumista jokuselle ihmiselle, vaan tärkeän faktatiedon välittämistä vaikkapa luokalliselle asiakkaita. Se vain on pelottavaa.
    
* Vaikka olen ollut vastaavassa tilanteessa aiemminkin, niin pelko on silti olemassa. Aina olen selvinnyt (riittävän) hyvin - niin nytkin. Silti tiedän, että ensi kerralla panikoin ihan yhtä vahvasti. Esiintymiskammo ja epäonnistumisen pelko istuu syvällä. 
  
* Ihmiset ovat enimmäkseen hyväntahtoisia ja  ymmärtäväisiä. Kukaan ei odota minun tietävän asioita täydellisesti - vain itselläni on sellainen outo päähänpinttymä, että minun pitäisi olla kaikkitietävä ja kyetä vastaamaan kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan, mitä jollekin pälähtää päähän kysyä. Hupsua ja tarpeetonta kuorman keräämistä omille harteilleen sekin.
 
* Itsensä palkitseminen ja kehuminen on tärkeää. Muidenkin kehut ovat tärkeitä, mutta se isoin juttu on, että todella sallii ne kehut itselleen ja myös taputtaa itse itseään olkapäälle. Tajusin jälleen kerran, että olen ihan hemmetin vajavainen monen asian suhteen niin työ- kuin yksityiselämässäkin, mutta toisaalta kyllä tiedän asioita ihan todella paljon ja hallitsen tehtäväkenttäni ainakin kohtuullisella tasolla. Ja opin koko ajan lisää. Hyvä minä.
 
* Konkreettisesti palkitsin itseni ostamalla pari kivaa juttua. Ja viettämällä illan sohvalla ja aivot off-asennossa - edessä kipollinen juustonaksuja ja lonkerotölkki :D  
  
Hengissäselviämispalkinto. Huomatkaa tyylikäs
lonkerotölkki, joka sointuu farkkuhameen väriin.
Tosin ei sovi enää, koska join sen jo. 

Muistakaa kehua itseänne ja muistakaa, että olette hyviä ja riittäviä! ♥
  

16 kommenttia:

  1. Puhumisasiat on kimuranttisia... Mullekin on puhuminen aina joskus vaikeaa, varsinkin jos on vähänkin enemmän porukkaa tai henkilö, jonka kanssa tunnen oloni tukalaksi. Onneksi on ihmisiä, joiden kanssa on helppoa puhua. :)

    Mistä olet löytänyt noin ihanan hameen? Tahtoo tahtoo samanlaisen. :)
    Joko siellä paistaa aurinko? Täällä paistaa. :=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hame löytyi ihan Citymarketista :) Samoin tuo paita. Rakastan käytännönläheistä shoppailua niin, että mahdollisimman monta tarpeellista juttua löytyy saman katon alta. Laiska ostelija ei jaksa kierrellä monessa putiikissa... ;)

      Puhumisen suhteen ollaan vissiin aika samanlaisia. Pieenssä porukassa tai kahdenkesken juttu luistaa (kivan ihmisen kanssa) hyvin. Mutta heti kun on isompi joukko tai on työn puolesta olevia paineita, niin voi härregyd, että jännitän...

      Aurinkoa sinne loppuviikkoon! (Täällä pilvistelee osittain ja on viileää, mutta niin ihanan vihreää)

      Poista
  2. En ole koskaan (kouluesitelmiä lukuunottamatta) joutunut esiintymään isolle yleisölle, mutta mulla sekoo sanat ja naama punottaa jo vähän isommassa ryhmässäkin, jos joudun jotain enemmän selittämään.

    Muksaa päivän jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esiintyminen vissiin vaatisi hurjan määrän toistoa ja harjoittelua, että se sujuisi luontevasti. Sikäli helpottavaa, että niin monella muullakin on esiintymispelko, ja jopa kokeneet esiintyjät saattavat jännittää ihan hirveästi. Inhimillistä, mutta itselle inhottava tunne...

      Muksaa päivää sinnekin! :)

      Poista
  3. Mä olen myös vahva esiintymisjännittäjä, mutta sen olen huomannut että toisto auttaa ja helpottaa. Kouluttajan työtä tehdessäni huomasin kuinka jännitys pikku hiljaa väheni ja katosi.

    LOISTAVAA että palkitsit itsesi, koska olet sen arvoinen upeaus!!!!!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harjoitus ja toisto tosiaan varmaan auttaa. Ei kai sitä maailman tappiin jaksa täpinöidä niin hurjasti :)

      Palkitseminen tosiaan on ehdoton juttu. Ehkä ensi kerralla esiintyessä toimin kuin Pavlovin koira ja muistan vain sen kivan ja positiivisen jutun (palkinnon), enkä enää jännitä :D

      Poista
  4. Loistavaa! Selvisit taas. Niinkuin ensikerrallakin..
    Ihana palkinto ja niin kivan freesi. Ton puseron huolisin koska tahansa minäkin. Hamekin on hieno, mutta ei mun tolppajaloille sopiva. Sun päälläsi on taatusti kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo paita ON kiva (Finnwearin). Noita suht lyhyitä hameita mä en oikein ole osannut tähän asti pitää, mutta toi oli NIIN kiva, että sitä kyllä pidän - kunhan tulee riittävän lämmintä. nimim. vilukissa :D

      Ja tosiaan - selvisin :) Koskahan oppisi luottamaan itseensä, ettei tarvitsisi aina täristä paniikissa?

      Poista
  5. Kiva palkinto ja ihan ansaitusti!

    Mä olen kanssa jännittäjä tyyppi esiintymisen suhteen, mutta juuri tässä joku päivä mietin, että on se kummasti hälvennyt vuosien myötä, kun nykyisen työn tiimoilta joutuu kuitenkin olemaan äänessä ja esiintymään, olen huomannut jopa ihan pikkiriikkisen nauttivani siitä ja nimenomaan tuosta tunteesta jälkeenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, toi kuulostaa kivalta, että osaa vähän nauttiakin siitä esillä olosta. Mäkin myönnän nyt jälkeenpäin, että hetkittäin mulla oli kouluttaessa ihan mukava ja kotoisa olo (niissä kohdissa, kun aihe oli sellainen, että tiesin sen läpikotaisin). Ehkä vielä joskus pääsen pahimmista jännityksistä eroon, tai ainakin ne vähenevät - toivon niin :)

      Poista
  6. Ihanasti palkittu. Ja juomakin sävysävyyn!
    Esiintymisjännityksestä on kokemusta varmasti useimmilla. Se vie hirveän paljon energiaa.
    Itse koen esiintymisen jännittäväksi, jos olen epävarma aihepiiristä tai joudun toimia liikaa muiden ehdoilla. Mutta jos tiedän osaavani asian ja saan itse vaikuttaa tarpeeksi siihen kuinka toimin, voin nauttia tilanteesta. Kokemus ja innostus tuovat varmuutta. Ja hankalasta paikasta selviäminen on ihan huippua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin taisin kaiken sen jännityksen keskellä pikkaisen nauttiakin - niissä kohdissa jotka olivat minulla hyvin hanskassa :) Palkitseva tunne.

      Ihanaa uutta viikkoa sinne ♥

      Poista
  7. Selvisit jälleen! Ja ilmeisesti vielä varsin hyvin! Joku päivä huomaat, että esiintymiskammokin on vähentynyt.

    Jännitys on normaalia, se vähän kuuluu asiaan. Olen pitänyt erilaisia esityksiä ja workshoppeja asiakkaillemme vuosikausia ja kyllä minua edelleenkin saattaa uusi aihe tai poikkeuksellisen iso yleisö jännittää. Perusjuttuihin tulee aika nopeasti vahva rutiini.

    Kaikkeen tuskin pystyy kukaan ikinä vastaamaan. Eikä siitä pitäisi ottaa stressiä, asioitahan voi aina selvittää jälkikäteen ja nykyisenä sähköisen kommunikaation aikana on vastaukset helppo toimittaa jälkikäteen.

    Olet palkintosi ansainnut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon, että minullekin vielä kehittyy samanlainen rutiini ja että sen myötä isoimmat jännitykset häviäisivät. Ehkä jo ensi kerralla jännitän taas vähän vähemmän..?

      Aurinkoista viikkoa ♥

      Poista
  8. Jihii selvisit ja ansaitsit niin lonkan ja naksut kuule. :) Luulen, että kaikki aika pitkälle jännittää ja jos ei yhtään jännitä, niin katoaako osa onnistumisen iloa. .)

    Kivaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekin on varmaan totta, että jos ei yhtään jännittäisi, niin ei ehkä tulisi niin hyvää mieltä itsensä voittamisesta. Mulla on vieläKIN voittajafiilis, hih :D

      Aurinkoista viikon alkua ♥

      Poista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)