maanantai 4. huhtikuuta 2016

Viikon plussat ja miinukset

Viime viikkoon mahtui paljon plussia, mutta myös miinuksia.

+ Yhä keväisemmäksi muuttuva sää. Tosin mikäänhän ei ole sen keväisempää kuin yllättävä räntäsade silloin tällöin, haha. Mutta on ollut  myös upeita aurinkoisia hetkiä ja yksi erityisen hieno sumupäivä ♥

+ Kipeät lihakset. Ja se ei ole huono juttu ollenkaan, vaan merkki siitä, että jotain on tehty. Olen kehittänyt viha-rakkaussuhteen kahvakuulaan. Treenit ovat useimmiten ihan hirveitä, mutta saan niistä myös nautintoa ja itsensä voittamisen iloa. Onko mitään niin tuskallisen ihanaa kuin vapisevin jaloin huohottaa, että JES mä jaksoin sarjan loppuun vaikka maitohappofiilis saa melkein oksentamaan! :D

+ Harvinainen oma ilta keskellä arkiviikkoa, kun perheen miesväki oli jääkiekkomatsia katsomassa. Mies ja pikkutyypit nauttivat, ja niin minäkin. Win-win -tilanne!

+ Tavallista lyhyempi työviikko. Tätä ei tarvinne selittää sen enempää.

- Pääsin lauantaina melkein baariin tyttökaveriseurassa, mutten sitten kuitenkaan. Olin odottanut pientä irtiottoa ja ulkoilua, ja kun se ei toteutunutkaan, olin tooodella myrtsi ja pahantuulinen.

- Sunnuntainen superhärdelli. Yhden lapsosen kaverisynttärit, toisen lapsen kaverikyläily, rutinaa siitä ettei oo mitään tekemistä ja haluun sitä tätä ja tota, sumplimisia aikatauluja ja treffejä kavereiden kanssa, wilma-viestien lukemista, harrastuskuvioiden selvittelyä ja kilometrin pituisten viestien lukemista, ruuanlaittoa ja hössötystä. Sunnuntai-iltana olin niin stressaantunut, että ajattelin ilolla maanantaista työpäivää - siellä kukaan ei roiku lahkeessa ja kahvitkin saa juoda rauhassa!

- Elämän ahtaus. Välillä sitä tuntee hukkuvansa arjen keskelle ja kadottavansa otteen itsestään. Työ, ruuanlaitot, kotihommat, lasten asioiden sumplimiset ja kalenterin tuijottaminen tuntuvat vetävän syvälle sellaiseen suohon, jossa ei ole tilaa itselle ja omille tarpeille. Mega-argh.
    





Aurinkoista uutta viikkoa!

8 kommenttia:

  1. Ihanat nuo kaksi viimeistä kuvaa.
    Kyllä se elämä on välillä ihan hirveää säätöä ja sinne tänne säntäilyä. Välillä on sellainen olo, että mihin tahansa vilkaisee löytyy tekemätöntä työtä tai joku tyyppi vailla jotain palvelusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan - keskeneräistä säätöä on elämä :) Joskus sen sietää paremmin, ja joskus taas vähän huonommin. Tällä hetkellä keskimäärin kestän sen paremmin, kun on kevät ja valoisaa :D

      Poista
  2. Sinulla on niin kauniita kuvia!
    Minäkin olen nauttinut liikunnan kamaluudesta ja samalla ihanuudesta. Kipu voi tuoda hyvän tunteen, kun sen lähde on liikunta :)
    Tuo härdelli ja elämän ahtaus ovat tuttuja juttuja. Välillä touhu ihan piiputtaa. Mutta ohimenevää se on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kuvakehuista :)
      Härdelli on onneksi tosiaan ohimenevää. Pari kertaa meidän perheessä on ollut sellaisia hetkiä ekaa kertaa, että kumpikin poika on ollut samaan aikaan omilla kavereillaan ja kotona on ollut hiljaista. Haikeaakin tavallaan, mutta enimmäkseen ihanan rauhoittavaa. Ja sitä on ilmeisesti enenevässä määrin luvassa.

      Poista
  3. Kiitos ihanista talvikuvista! Tämä vuodenaika on niin rumaa, etten tahdo edes ikkunasta ulos katsella. Kunhan sieltä tulee kunnolla vihreää niin helpottaa.
    Onneksi sulla oli kuitenkin enemmän plussia kuin miinuksia, eli viikko oli kaiken kaikkiaan hyvä. Kurja tietysti, että nuo huonot päivät osuivat viikonloppuun kun olisi hyvä rentoutua. Mä siivosin vaatehuoneen sunnuntaina ja siinä meni mukavasti koko iltapäivä. Pääsi pojat koiran kanssa lenkille, kun äiti ei kyennyt. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) ITse asiassa nuo ovat ihan tässä viikon sisällä napsittuja. Täällä on vielä järvet jäässä ja sikäli talven tuntua.
      Sä olet ollut reipas vaatehuoneen kanssa :) Minäkin tsekkasin jo muutamat talvivaatteet varastoon ja kevätvaatteita esille. Vielä kun jaksaisi kierrättää kirpparille ne poikien pieneksi jääneet romppeet, huuh...
      Mukavaa viikkoa sinnekin!

      Poista
  4. Upeat kuvat taasen kerran.

    Mä niin ihailen tota sun viha-rakkaussuhdetta kahvakuulaan, mun tulee tätä nykyä vain ulkoiltua PALJON. Hikitreeniä ja lihaskuntoa pitäisi tehdä tässä iässä myös.

    Pusut ja halit!

    VastaaPoista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)