perjantai 29. huhtikuuta 2016

Peto on (melkein) irti

Koko kevätkauden olen siunaillut miten harvoin sitä nykyään tapaa ketään kavereita. Saati, että elämä olisi niin villiä, että päätyisi joskus pitämään hauskaa viinilasillisille (tai mielellään -pullollisille, öhöm). Elämä kun kulkee sitä rataa, että aamulla töihin, iltapäivän lopulla kotiin. Siellä ruuanlaitot, tiskit, pyykit sun muut. Lasten harrastukset, kyläilyt ja wilma-viestien hartaat pänttäämiset (äiti siis pänttää - ei lapset). Siinä se päivä sitten menikin. Sama viitenä päivänä viikossa.

Niinä kahtena muuna päivänä sitten lähinnä virutaan ja vanutaan väsymyksessä. Joskus sitä innostuu kuntoilemaan tai ulkoiluttamaan kameraa, jos se sopii edellä mainittuihin aikatauluihin. Kavereita tapaan äärimmäisen harvoin. Lasten kavereita sitäkin useammin, mutta en aina niin välittäisi höpöttää minecraftin ääriliskoista tai jonkun kännykkäpelin pisteiden kerryttämisestä - anteeksi vain pikkunöösit...

Tänään sitten olisi tarjolla niinkin harvinainen keissi kuin ystävän tapaaminen kaupungilla töiden jälkeen. Auton jätin aamulla kotiin, jotta saan kerrankin lipitellä aikuisessa naisseurassa ne kaivatut parit lasilliset. Rasti seinään! Tässähän ne tämän vuoden "biletykset" sitten varmaan tuleekin hoidettua :D
(Paitsi että mistä vetoa, niin tapaaminen vielä peruuntuu, kun joku tai jonkun lapsi sairastuu...)

Villiä sekin, että toisen kaverin kanssa päätettiin ostaa liput marraskuiselle Antti Tuiskun keikalle! Jee! Eli tämän päiväisen viinilasillisen lisäksi päätynen jonnekin julkiselle paikalle ystäväseurassa toisenkin kerran tänä vuonna. Tai ylipäänsä näen jotain ystävää. Suorastaan villiä..? Eh..?

Joskus ennen muinoin olin se tyttö, joka oli aina valmis - kuin partiolainen konsanaan - lähtemään hauskanpitoon. Käytiin ystävien kanssa kahviloissa, baareissa, ravintoloissa, taidemuseoissa, piknikeillä, risteilyillä, vaikka missä, ja paljon. Ei tarvittu viikko- tai kuukausikausien mittaisia suunnitteluja, jotta pystyttiin tapaamaan. Oltiin iloisia ja kepeitä ja huolettomia (ja toki lapsettomia).

Kaipaan välillä sitä, että olisi toisinaan tuota hetkien kimallusta. Mielelläni vaihtaisin viikon ruokalistojen suunnittelun, perheen ruokaostosten tekemisen ja kalenterien sumplimisen ainakin hetkeksi siihen, että voisi soittaa ystävälle, että mennäänkö hei tanssimaan?! Ja sitten tanssittaisiin, juotaisiin skumppaa, naurettaisiin kaikelle ja kaikille ja oltaisiin hetken aikaa ihan että "iih, elämä on sitten fantastista".

Tänään ehkä peto ei ole irti - paremminkin äiti, joka kahden lasillisen jälkeen varmaan haukottelee ja toteaa että voispa lähteä jo himaan. Alan kyllä vakavasti suunnitella, että ryhdyn kehittämään sisäistä petoani ja teen elämääni tilaa ystäville ja mille tahansa hauskuudelle (en ole turhan kranttu)!


PS. Kokonaan toinen stoori olisi se, että pitäisi jossain ihmeen välissä ehtiä/jaksaa nähdä sukulaisiakin, joista tietenkään kukaan ei asu ihan nurkan takana... Omg ja voihan huono omatunto!!

8 kommenttia:

  1. Jihhuu nyt on hyvä vapautunut meininki ja pitää ottaa oppia sinusta. On kauan siitä, että auto olisi jäänyt ja olisin nauttinut ne pari lasia. Hauskaa vappua ja hirmuisen kivaa ja rentouttavaa iltaa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa wappua sinnekin ja kiitos toivotuksista! Aion kyllä nauttia ihan täysillä niistä lasillisista ja varmuuden vuoksi otan tsiljoona selfietä, jotta voin jälkikäteen (about vuoden verran kunnes seuraavan kerran pääsen jonnekin :D) tuijotella niitä kuvia :D :D
      Nautitaan simasta - tai muista kuplista - ja herkuista ja keväästä!! ♥

      Poista
  2. Ihanaa, että sun sisäinen PETO on irti tänään, koska olen vahvasti sitä mieltä, että SE pitää vapauttaa aina säännöllisesti. Muuuten ihminen haalenee tai tuee harmaaksi. Vähintään.

    Nauti, kikata, skoolaa, turise muru tänään täysin rinnoin. PUSS!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ehkei Peto ollut irti perjantaina, mutta iloa ja hyvää rupattelua oli ilmoilla kyllä :) Ja kotona ysiltä :D
      Teki hyvää!

      Poista
  3. Mäkin haluaisin niin tanssimaan, mut kaikki kaverit on niin aikuisia, että mieluummin istuvat viinilasillisen ääressä juttelemassa niitä näitä.

    Oikein ihanaa iltaa 😍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, oli piristävää käväistä töiden jälkeen ihmisten ilmoilla :) Muutamat lasilliset ja ah, ihana pizza, sekä hyvä seura tekivät sielulle mannaa!

      Poista
  4. Hauskaa iltaa sinulle!!
    Aika vähäiseksi on jäänyt meikäläisenkin juhliminen viimeisen 12 vuoden aikana. Sitähän pitäisi oikein pitkästä aikaa yrittää panostaa tuohon juhlimiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Meillä ei varsinaista juhlimista ollut, mutta käytiin muutamilla ja herkuteltiin pizzat. Kotona ysin uutisten aikaan ja jäi vielä ilta aikaa lötkötellä rauhassa sohvalla - keski-ikäisen unelma :D

      Poista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)