Koululainen ja kesäpulma

Kesän lähestyminen on ensisijaisesti upea juttu. Mutta pientä päänvaivaa aiheuttaa ekaluokkalaisen ajanvietto. Minulla on lomaa neljä viikkoa, miehellä kolme - noista kaksi viikkoa pidämme yhtä aikaa. (En jotenkin yhtään halua ryhtyä siihen, ettei perheellä olisi yhtään yhteistä lomaa ja koko ajan toinen joutuisi yksin olemaan vastuussa lapsista.) Sekä miehen että minun työpaikoillani on suositus lomailla heinäkuun aikana, joka on hiljaisinta aikaa töiden kannalta.

Omasta takaa pystymme olemaan lasten kanssa viisi viikkoa. Kuopuksella on lomaa tarhasta 6 viikkoa ja esikoisella koulusta 10 viikkoa. Aika monta viikkoa siis jää sumplittavaksi, jotenkin.

Tarhalainen on hoidossa juhannukseen saakka, mutta koulut sen sijaan loppuvat jo kesäkuun ekalla viikolla. Koululaiselle olisi tarjolla kesäkerhoa juhannukseen saakka, mutta hinta on huimat 100€/viikko. Edelliskesän kokemuksesta tiedän, että sanan "kerho" voisi korvata sanalla "täyteenahdettu karjaparkki". Sijaintikin olisi meille tuiki tuntemattomassa koulussa toisella puolella kuntaa. Joten noista kolmesta syystä päädyimme siihen, että kesäkerho ei ole meille sopiva vaihtoehto.

Pienet kesävarpaat ♥ 
Minun isäni ei terveydentilansa ja välimatkan puolesta pysty lainkaan osallistumaan lastenhoitoon. Miehen vanhemmat pystyvät ottamaan jonkin verran vastuuta, mutta terveyssyistä johtuen kuvioissa on aina jännitysmomentteja. (Hieman kateellisena kuuntelen niiden tarha- ja koulukavereiden juttuja, jotka viettävät puoli kesää mummolassa...) Sitten on pari satunnaista sukulaista, joiden varaan ehkä voi laskea päivän-pari. Viittä viikkoa yhtäjaksoisesti ei millään pysty järjestämään hoitoa/ajankulua esikoiselle, vaikka miten yrittäisi jakaantua moneen osaan...

Summa summarum - paljon sumplimista ja selviytymistä tullaan tarvitsemaan. Käytämme miehen vanhempia siinä määrin kuin on kohtuullista ja mahdollista. Lisäksi pikku hiljaa kevään mittaan totuttelemme siihen, että ekaluokkalainen viettää joitakin tunteja koulupäivien jälkeen itsekseen. Muutamista tunneista voi sitten pikku hiljaa tähdätä puolikkaaseen päivään. Ja kesällä väistämättä tulee paljon päiviä, jolloin esikoinen on itsekseen kokonaisia päiviä.

Olen varautunut siihen, että mahdollisesti joudun ottamaan palkatonta lomaa, jolla saisi ratkaistua ongelman esim. yhden viikon osalta. Enempään ei kukkaro - ja tuskin työnantajakaan - anna myöden. Töissä yritän kevään mittaan tehdä työtunteja sisään (mikä on kyllä vaikeaa, kun usein mies tekee pitkää päivää ja pian alkava lasten jalkapalloharrastus pitää huolen siitä, että kahtena päivänä viikossa pitäisi lähteä töistä varsin hyvissä ajoin - argh!). Saldotunteja voisi sitten kesällä hyödyntää lyhyempinä työpäivinä. Mutta katsotaan miten käy...

Miten teillä muilla töissäkäyvillä pienten koululaisten vanhemmilla on ratkaistu ajankäyttö? Vinkkejä otetaan vastaan :)
-
Edit. Unohdin mainita, että meillä mies työskentelee enimmäkseen kotoa käsin. Silloin kun ei ole asiakastapaamisissa, niin on sitten kotona tekemässä paperihommia. Ei ehkä samalla tavalla läsnä kuin iltaisin ja vapaalla, mutta kuitenkin sillä tavalla turvana, ettei koululainen ole ihan ypöyksin :)


13 kommenttia:

  1. Meillä oli (silloin aikoinaan) eräs tyttö,joka tuli muutamaksi tunniksi kotiin. Oli muistaakseni kasiluokkalainen ja joku tutuntutuntuttu. Toimi oikein hyvin. Siihen aikaan tuonikäinen ei vielä halunnut 20,- tunnissa, vaan hintakin oli ihan kohtuullinen . Löytyisikö joku tällainen teillekin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ITse asiassa tietäisin ainakin yhden alle parikymppisen fiksun tytön, jota voisi ehkä kysyä :) Ainakin niiksi päiviksi, kun kotona ei ole ketään. Meillähän siis mies tekee töitä kotoa käsin - sen unohdin mainita alunperin. Mutta välillä on asiakaskäyntejä ties minne päin Suomea ja silloin saattaa olla koko päivän poissa...

      Poista
  2. Kyllähän tuo pienten koululaisten hoito aina kesäisin tuottaa tuskaa, meillä on jo kolmasluokkalainen tuo pienin, niin helpottaa, mutta on nuo päivät vielä pitkiä hänellekin... Minä kanssa yhtenä kesänä palkkasin naapurin tytön pitämään seuraa pikkumiehelle parina viikkona ja se toimi kyllä hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo naapurintyttö-systeemi on kyllä hyvä. Ei tarvitse ihan itsekseen olla, muttei toisaalta tarvitse viedä lasta mihinkään massiiviseen kesäkerhoonkaan. Meidän paikkaunnalla se ainakin on tosiaan sellaista massatuotantoa, että huh...

      Poista
  3. Koululaisten kesäloman 2 ensimmäistä viikkoa urheiluseuran järjestämällä päiväleirillä, (maksaa mitä maksaa) juhannusviikolla vanhemmat etätöissä tai lapset satunnaisten sukulaisten varassa. Juhannuksen jälkeen alkaa toisen vanhemman 4 viikon kesäloma ja toinen vanhempi pitää oman 4-viikkoisensa siten että loma päättyy koulujen alkaessa. Yhteistä lomaa tulee siten 1 viikko. Näillä on menty jo monet vuodet. Eihän se niin kivaa ole, mutta on pelattava niillä korteilla ja vaihtoehdoilla mitä on. Jos toinen pystyy ottamaan kesälomaa 5 viikkoa, niin sitten saa ruhtinaallisen 2 viikon yhteisen loman. Tai on ryhdyttävä opettajaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä niin kaipaisin tuota, että olisi mahdollisuus tehdä etätöitä - se ratkaisi joitain ongelmia kesän ajalta. Onneksi mies on enimmäkseen kotosalla (töitä tehden tosin, mutta kuitenkin).
      Opettajan ammatti olisi kyllä ihanteellinen noiden lomien suhteen... :)

      Poista
  4. Meillä tuon tilanteen pelastaa miehen iltapainotteinen työ. Ja lomat ollaan otettu eri ajoille. Toisaalta harmittaa aina lomailla eri aikoina mutta omaa etuani tärkeämpänä pidän sitä ettei lasten tarvitse olla keskenään.
    Kesät on kyllä haastavia koko perheelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin tulee varmaan isompi ongelma sitten, kun kuopus ei enää ole tarhassa. Nythän voi vielä olla siellä juhannukseen saakka, mutta seuraava kesä onkin sitten jo eri juttu. Silloin pitää kehitellä kaikenlaista vielä enemmän, koska eskarilainen ja tokaluokkalainen eivät tosiaan voi olla keskenään... Ekaluokkalainen vielä yksinään meneekin jotenkin, kun on reipas tapaus :)

      Poista
  5. Ihan tuskaa järjestelyt ovat olleet tänä kesänä. Aikaisempien vuosien pelastajamme seurakunnan päiväleiri meni täyteen kahdessa päivässä ja jäimme ilman paikkoja :( Se on tuttu paikka, johon pojat voivat kulkea itsekseen ja hinta on edullinen. Kyllä harmitti, että jäimme ilman paikkoja.

    Olen ostanut päiväleirejä lapsille yhteensä 1300€ edestä kesälle. Ihan järkyttävä rahareikä ja kirpaisi pahasti, mutta veljessuhdedynamiikka on juuri nyt sellainen, että koko kesää noita 7,9 ja 11-vuotiaita ei voi keskenään pitää juuri lainkaan. Mies ei voinut vaikuttaa juurikaan loma-ajankohtaan tänä vuonna, joten minulle olisi sitten jäänyt loma-ajaksi kesäkuu ja lomat olisivat olleet täysin eriaikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuh, no on kyllä järkky rahareikä..! Meillä ei edes ole täällä (tietääkseni) muita vaihtoehtoja kuin tuo perusopetuksen järkkäämä kesäkerho 0-2 -luokkalaisille. Mutta se on tosiaan meillä poissuljettu. Esikoisen luokkakavereita sinne ei tietääkseni ole menossa, ja vieraassa koulussa ja ympäristössä olisi aika kurjaa olla :(

      Ensi vuoden kesä tulee olemaan vielä haastavampi, kun on sekä eskarilainen että tokaluokkalainen, joiden kesäaika pitäisi saada sumplittua. Tänä kesänä sentään kuopus on vielä tarhassa juhannukseen saakka.

      Poista
  6. Mulla on loma alkanut aina juhannuksesta.

    Meillä on muksut olleet yleensä 2 viikkoa urheilu tai partioleirillä, siis sellaisilla joissa ollaan 8 h päivässä ja tehdään retkiä jne.
    Ovat tykänneet kauheasti!

    Yhden viikon poika/pojat ovat olleet omillaan ja hyvin ovat pärjänneet, onneksi kaveriverkosto on olemassa ja puhelimet ollaan keksitty.

    Meillä seurakunnan päiväleirille pääsi 100 eur /2 viikkoa - musta se on ihan kohtuullinen hinta kun sisälsi ruuan.

    Tsemppiä, kyllä 7 v poika hyvin jo pärjää omillaankin :)!

    Ps Eikö mies ole kotona töitä tekemässä, jolllin hän on esikoisen turvana//lounaan jakajana?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan unohdin mainita alkuun, että mies tekee meillä töitä enimmäkseen kotona. On siten läsnä (ainakin fyysisesti vaikkei henkisesti) ja siten tukena ja turvana ja ruuan jakelijana :) Se helpottaa isosti (ei tosin ehkä miestä ja työntekoa :D ).

      Tuo srk:n leirin hinta on aika bueno. Harmi ettei meillä oikein ole sellaisia...

      Poista
  7. Meillä olisi tarkoitus tehdä niin, että eka viikon nuorempi poika on päiväkodissa ja tokaluokkalainen urheiluseuran järjestämällä maksullisella päiväleirillä. Sitten minä jään neljäksi viikoksi kotiin, mies lomailee seuraavat viikot ja sitten vielä ennen koulun alkua olisi tarkoitus olla suunnilleen viikon verran samaan aikaan lomalla. Kieltämättä ei ihan täysin vastaa ajatustani "lomasta" tuo oma neljän viikon pätkä, mutta näillä mennään nyt joitakin vuosia.
    Kati

    VastaaPoista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)