perjantai 15. tammikuuta 2016

Valonpilkahdukset

Joskus perusarki tuntuu ihan mahdottoman harmaalta, tyhmältä ja väsyttävältä. Aina ei meinaa löytyä niitä ilonpilkahduksia, vaikka onhan niitä siellä seassa. Tässä minun arkiset ilonaiheeni eiliseltä päivältä, muistuttamaan siitä ettei elämä kuitenkaan ole läpeensä synkeää :)


* Lunta ei ollutkaan tullut niin paljon kuin pelkäsin. Auto oli putsattavissa ihan nopsaan. Jei!

* Lapsen vilkutus tarhan ikkunasta. Samalla niin ihanaa ja jotenkin riipaisevan sydäntäsärkevää. Vakava katse, pitkä vilkutus. Minun ja hänen välillään tuhansien yhdessä vietettyjen päivien säikeitä. Hän odottaa ikkunassa aina niin pitkään, kunnes katoan nurkan taakse. Liikuttavuudesta huolimatta ilahduttava hetki ♥

* Lounastauko ruokalassa. Yleensä otan eväät, mutta n. kerran viikossa hemmottelen itseäni ravintolalounaalla. Tortilloja tuli vedettyä vähän liikaa, mutta ah, ne ovat niin hyviä!

* Samaisella lounastauolla tehty parkkikiekon veivaus, jonka ansiosta tuli käveltyä korttelin ympäri, ihasteltua talvista maisemaa ja räpsäistyä Instagram-kuva. On se luonto vaan kaunis!

* Töissä keissejä, joista en saanut harmaita hiuksia, vaan jotka menivät ihan kivasti ja jotka osasin hoitaa mielestäni hyvin. (Muistakaa kehua itseänne onnistuneista töistä! Älkää pelkästään ruoskiko niistä ns. epäonnistunumisista. Tärkeää, oikeasti! Kinttupolut muistuttaa siitä, että myös jokaisesta kotityöstä kannattaa kehua itseään.)

* Työpäivän jälkeen oli vuorossa pakkoajelu autolla. Akku ei ole ollut näillä keleillä ja lyhyitä välimatkoja suhatessa ihan parhaassa latingissa, joten nyt tein tunnin akunlatausajelun. Se oli myös omaa aikaa. Kukaan ei vaatinut mitään (mitä nyt muita autoilijoita saa vahdata, etteivät keksi jotain tyhmää) eikä tarvinnut puhua kenellekään mitään. Autuutta.
 
* Pikainen iltakävely, kun hain esikoisen kaveriltaan jalkapelillä. Aina ei tarvitse suhata autolla ja lapsetkin oppivat käyttämään alaraajojaan, eivätkä pelkästään istumalihaksia.
 
* Lasten iltaylläri. Nykyään niillä on tapana keksiä äidille jokin hassu pikku yllätys. Joko ovat piilossa peiton alla, tai sitten jokin höpsö temppu tai jokin äitiä imarteleva kehu - ikinä ei voi tietää. (Taidan olla todella väsähtänyt, kun lapsetkin jo huomaavat, että äitiä täytyy vähän piristää :D )

--

Juuri nyt piristää eniten se, että edessä on viikonloppu - ei yhtään liian aikaisin!

8 kommenttia:

  1. pienet iltakävelyt ja nakeroiden iltayllätykset kuulostavat aivan ihanilta; ne piristävät kummasti!

    Ja kyllä oli tekeväinen ja ahkera olo kun jokaisesta tehdystä työstä kehuin ja kannustin itseäni - oikein teki mieli ahkeroida enemmänkin, kun olin niin reipas :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti kannattaa itsekehuskella kaikesta vähänkään mainittavasta :) Voi myös taputella itseään olkapäälle ja antaa palkankorotuksen (ainakin noin niinkuin leikisti) :D

      Poista
  2. Mahtavia ilon aiheita päivästäsi löytyi! Lapset kyllä antavat tosi paljon iloa, jos sitten valtavasti vaativatkin. Ei ole helppoa olla vanhempi, mutta ei kait se ole tarkoituskaan. Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä noi plussahetket on ihania ja palkitsevia :) Jaksaa taas sitä kaurapuuroa, kun välillä saa pusuja ja kehuja ja ylläreitä!

      Poista
  3. Ihania juttuja!

    Noi lapsen vilkutukset saa hyvin usein liikutuksen kyyneleet pintaan, vaikka lapset olis jo melkein 10 v....Snif.

    Ihanuutta sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset kasvaa, mutta liikutus pysyy, niin kai se menee :) Äidit nyyhkii (salaa) ja lapset vilkuttelee ajan mittaan aina vaan pidemmältä...
      Puss ja halaus!!

      Poista
  4. Kivoja pieniä juttuja mahtui yhteen tavalliseen arkipäivään :)
    Minullakin on ollut aivan perusharmaa arkiviikko. Eikös se elämä yleensä ole sellaista tammikuussa? Just kyllä mietin, että nyt googlaan kaikki kaupungin tapahtuman ja yritän suoriutua johonkin piristävään juttuun.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tammikuu on kyllä aika harmautta, vaikka päivä sinänsä jo piteneekin. Mulla tää on pahempi kuin esim. marraskuu, koska nyt kesästä on jo älyttömän pitkä aika ja aurinkovarastot on typötyhjät... Valoa ja lämpöä odotellessa :)
      Mukavia ja toivottavasti valoisia päiviä sinne!

      Poista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)