torstai 24. syyskuuta 2015

Kohti pimeyttä

Syyspäiväntasaus tuli ja meni. Elämme nyt aikaa, jolloin pimeää on enemmän kuin valoisaa. Olen jo huomannut, että aamuisin on lähes ylitsepääsemättömän vaikeaa kammeta itsensä sängystä ylös - siihen joutuu käyttämään koko tahdonvoimansa ja sisunsa. Ja iltaisin hämärä tulee aiemmin. Vielä näkee ulkoilla lastenkin kanssa ennen iltatoimia, mutta auta armias sitä aikaa, kun talviaikaan siirtymisen jälkeen on pimeää melkein koko hereilläoloajan... Ei ei eiiii...!!


 
Vaikka olenkin tahtonainen sille päälle sattuessani, en ilmeisesti voi mitään näille leveyspiireille ja auringon asennolle suhteessa maahan. Joten yritän hyväksyä faktat jälleen kerran ja sopeutua tähän luonteeni vastaiseen hämäryyteen ja pimeyteen.

Vastalääkkeet:

  • Riittävästi ulkoilua ja liikuntaa. Pari kertaa viikossa työmatkapyöräilyä, iltalenkkejä ja lihaskuntojumppaa. (Salillekin pitäisi tsempata itsensä, oh dear...) 
  • D-vitamiinia 50-100 mikrogrammaa päivässä. 
  • Pari lusikallista hyvälaatuista kylmäpuristettua extra virgin -rypsiöljyä. Mielestäni halvin ja fiksuin konsti saada tarpeelliset omegat. (Maistuu hirveälle, noin sivumennen sanoen...)
  • Nukkumaan ajoissa. Tämä on mulle selkeästi iso haaste. Olen luonnostaan illanvirkku. 
  • Sopivassa määrin hemmottelua. Jos tekee hitokseen mieli suklaata, niin antaa mennä. Kevät sulattaa sen, minkä syksy tuo vyötärölle ;)  
  • Kirkkaat värit. Kuka muka pakottaa pukeutumaan mustaan ja harmaaseen? 
  • Pienet ilopilkut. Lukeminen, hyvät tv-ohjelmat, lasten kanssa ulkoilu, omat jutut jne. 
  • Kirkasvalolamppu. Kun vielä hivenen pimenee, kaivan sen kaapin perältä ja nautin aamiaisen sen loisteessa. 
  • Hymy. Vaikka miten suupielet yrittäisivät valahtaa kohti maan vetovoimaa, voi niitä lihasvoimalla (ja sillä tahdonvoimalla) vetää ylöspäin. Kas noin - tekohymy voi parhaassa tapauksessa muuttua ihan aidoksi :D  
Ja mielestäni on myös ihan sallittua haaveilla jo ensi keväästä ja kesästä. Miettiä mitä kesäkukkia laittaisi parvekkeelle, mitä haluaisi tehdä ja sitä rataa. Ekana tulee mieleen kirjan lukeminen lämpimässä auringonpaisteessa... ♥  

6 kommenttia:

  1. Olet selkeästi ymmärtänyt syksyn merkityksen. Kun tulee pimeät illat niin mikä sen ihanampaa kuin herkut, hyvät kirjat, tv-ohjelmat jne. kynttilänvalossa (lukuvalo täytyy kyllä olla hyvä). Ja kyllä syksyllä ulkoilukin on ihan kivaa. Pimeässä kaikki näyttää erilaiselta, jotenkin rauhallisemmalta. Ja aina voi haaveilla uudesta kesästä. Tosin minä haaveilen kesällä syksystä ja nautin siitä täysin siemauksin nyt kun se on täällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on viikonlopuksi hankittu punaviiniä, suklaata, kirjastosta lukemista ja kynttilöitäkin löytyy. Ja villasukat! Vilukissa kääriytyy syksyn tullen lämpöisiin vaatteisiin :)
      Ihania syyspäiviä sinne!!

      Poista
  2. Syksy on ihana mutta uskon minäkin noihin vastalääkkeisiin!
    Yksi parhaista lääkeistä on LIIKUNTA JA ULKOILU.
    OLen luvannut itselleni aktivoitua siinä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep - ulkoilu ja liikkuminen on kyllä ehdottomia. Raikas ilma tekee hyvää ja kuntoilu on aina jees :)
      Superrentoa viikonloppua, muru!

      Poista
  3. Minä vannon ulkoilun ja d-vitamiinin nimiin. En ole mikään syksy ihminen, joten hampaat kirskuen vetäisen syksyn. Syksyn ajan keskityn toivomaan kunnon talvea, mukavaa pikkupakkasta, reilusti lunta ja mielellään niitä aurinkoisia talvipäiviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pistän talveksi toivomuslistalle mukavan pikkupakkasen ja sopivasti lunta. Ja aurinkoisia päiviä! Luultavasti tosin herään eloon vasta kevätauringon myötä, joten sikäli päämäärä on vain selviytyä jotenkuten :D
      Mukavaa syysviikonloppua!

      Poista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)