torstai 2. heinäkuuta 2015

Risteilyraportti

Maanantaina pakkasimme junaan kaksi aikuista, kaksi viliskanttia ja pari kassillista (äidin) vaatteita. Sitten suunta kohti Turkua ja lasten ekaa risteilyä. Junamatka oli kuopuksen ensimmäinen ja leikkivaunun ansiosta se sujui varsin rattoisasti. Tosin jos VR haluaa kehittämisvinkkejä tarjolla olevien leikkivälineiden suhteen, niin puoleeni voi mieluusti kääntyä (vink vink nro 1) ;)

Vielä tässä vaiheessa seesteinen
äiti-matkustaja...
Perillä satamassa piti odotella 1½ tuntia laivaan pääsyä, mikä taisi olla koko reissun tuskaisin osuus. Täysi terminaali, ei mitään tekemistä ja poikien hinku päästä pian laivaan -> kiukuttelua, väsymystä ja turhautumista. Sinnikäs odotus (ja yhden hepuloivan tapauksen kesyttäminen) palkittiin hytissä, josta oli merinäkymä (tosin jos Silja Line haluaa kääntyä puoleeni ikkunanpesukonsultoinnin suhteen, niin sekin käy - vink vink nro 2).




Laivan parasta antia oli lasten kannalta pallomeri (5 v) ja pelikonsolit (pian 7 v). Aikuisten mieleen olivat ehkä aamiais- ja lounasbuffet - tai olisivat olleet, jos pienemmät matkaseuralaiset olisivat olleet hieman pidemmällä maltilla varustettuja. Tämänkin suhteen voisin mielelläni antaa konsultointiapua varustamoille - kun lapset saataisiin viihtymään paremmin syömisen ajan, niin aikuisillakin olisi kivempaa (ja hyvällä mielellä kukkaronnyörit tunnetusti ovat löyhemmällä ja laivayhtiö nettoasi hieman enemmän - vink vink nro 3). Esim. se hieman tökki, että osa ruuista loppui aika pian, ja kun lasten kanssa syöminen ja sählääminen kestää normikansalaisia pidempään, niin myöhästyimme hätäisimpien alta... Syömisen aloitustakin voisi porrastaa siten, ettei olisi kilometrin pituista jonoa ruokatiskeille. Lapsille jaettiin värityskansiot ja kynät, mutta ainoastaan seurueen 5v-tyttö innostui siitä. Pojille voisi kehittää jotain muuta viihdykettä, sillä värittäminen ei tosiaankaan ole ihan top50:n joukossa (vink vink nro 4).

Lasten leikkiosasto oli ihan jees, mutta pienillä parannuksilla siitäkin saisi vielä paljon viihtyisämmän ja monipuolisemman. Ja jos vaikkapa sijoittaisi jonkinlaisen lastennurkkauksen ruokailun yhteyteen, niin luulenpa, että kaikki viihtyisivät paremmin (vink vink nro 5).

Risteilyllä viihdytti Marko Maunuksela ja esikoiseni kanssa kävin tyylikkäästi (?) pyörähtelemässä (=huojumassa epätahdissa) parketilla. Olen vakaasti päättänyt tehdä parhaani, jotta saisin istutettua poikiin edes pienen tanssikärpäsen pureman ja että he osaisivat hamassa tulevaisuudessa pyörittää ladyja herrasmiehen ottein. Startti on nyt siis otettu. (Itse tykkäisin tanssia, mutta mies taas ei - mikä saa minut ihan hiukkasen vihertymään kateudesta, kun katselen tanssiparketilla liihottavia kellohelmaisia naisia partnereidensa käsivarsilla...)


Ruokahetkien pelastus oli pyötä laivan keulaosassa,
josta oli mainiot näkymät merelle.
Lasten ikiomat drinkit, nam!

Kaiken kaikkiaan risteily oli mukava ja lapset tykkäsivät. Kuitenkin - jostain kumman syystä - mietimme ystäväperheen äidin kanssa, että ensi kerralla lähdemme naisporukalla K18-teemalla ;)  Tällä kertaa kuitenkin tärkeintä oli tarjota lapsille jotain arjesta poikkeavaa ja reissata pienesti yhdessä perheen kanssa.

2 kommenttia:

  1. Ihanat kuvat ja noi parannusehdotukset laivayhtiölle oli ihan loistavia - I totally Agree! Mä voin lähtee kans sinne K 18 risteilylle :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. K18-risteilyt ovat naisen sielulle joskus ihan oleellisia! Pisteään kehittelyyn ;)

      Poista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)