maanantai 13. huhtikuuta 2015

Viikonlopun anti

* Lauantai oli mitä ihanin kevätpäivä. Olimme lasten kanssa ulkona potkimassa palloa, leikkimässä hippaa ja kiipeilemässä. Hiki tuli ja takit lensivät kaaressa pois päältä. Ihana kevät!



* Joukon isoin "poika" innostui esittämään jalkapallokuvioita vähän liiankin intensiivisesti, sillä seurauksella, että sain jalkapallon suoraan kasvoihini. Auts ja muutama kirosana - mutta oma vikani, mitäs en ollut valppaana. Ja leikeissä nyt vaan joskus sattuu (kuten elämässäkin).

* Pakkasin hieman tavaroita vanhalla talolla, joka parin viikon päästä on jo luovutettu seuraaville asukkaille. Loin haikeita silmäyksiä puutarhaan ja mullasta ylös puskeviin krookuksiin. Sniif. Olo on haikea. Toivon, että saamme vielä joskus kivan pikkupihan (mutta ilman omakotitalon kokoaikaista työleiriä).


* Taistelin muksujen kanssa big time. On käsittämätöntä, etteivät useimmat rutiinit kerta kaikkiaan suju. Aamupukemiset, hampaanharjaukset, ulkovaatteiden pukeminen, lelujen siivoamiset yms. kerta kaikkiaan takkuavat. Ruokakaupalla kuopus tinttasi esikoista naamaan sillä seurauksella, että toista sattui tosissaan ja minua sattui taas henkisesti.
Olenko epäonnistunut kasvattajana vai ovatko lapseni sitä tyyppiä, jotka eivät ehtineet paikalle, kun jaettiin oppimiskykyä, kuuliaisuutta, älyä ja empatiaa? (Ja mikä takuuaika lapsissa on? Vieläkö ne voi palauttaa synnytyssairaalaan?)



* Vaihdoin kukkamultia ja järjestelin kotia hieman. Siistimpi koti - parempi mieli.

* Kävin myymässä lastenvaatteita ja tarpeettomia leluja kirppiksellä. Kolme tuntia ja saldo oli +50 euroa.
 
* Haaveilin. Jaa mistäkö? Kivemmasta kodista, pienestä pihasta, kesästä...

6 kommenttia:

  1. Muista, että vanhojen ovien sulkeutuessa niitä uusia avautuu! Ei ehkä ihan samalla hetkellä, mutta pian!
    Mä olen kuullut, että sitä palautusoikeutta ei olis...? Ja juu, vielä, vanhimman ollessa 23, mä toisinaan toivon sitä... ;) Murheet isojen kanssa on vaan erilaisia. Mutta aina jotain. Varsinkin meillä herkkiksillä leijonaemoilla..
    Nautitaan keväästä ja muista kivoista onnenpilkuista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herkät leijonaemot - totta :) Meille ehkä jotkin asiat ovat haastavampia kuin ei-herkille.
      Minäkin haluan ehdottomasti uskoa, että avautuu uusia ovia, ennemmin tai myöhemmin.
      Ihania keväisiä päiviä (räntäsateesta huolimatta, täällä sellaistakin on nähty tänään).

      Poista
  2. Ihania kuvia, melkein tunnen kevään/mullan tuoksun sieraimissani...Iloa sinne muru, sulla on tänä vuonna avautunut niin ihania "ovia", ja lisää vaan avautuu....nauti nyt!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja uskotaan uusiin oviin, me kumpikin :) Kun vaan huomaa ne ovet ja yrittää tarpeeksi availla niitä, niin ihan varmasti niitä ennen pitkää aukeaakin!

      Poista
  3. Ihana viikonlopun kuvaus ja kauniit kuvat. Kyllä ne lapset on kuulemma kaikilla samanlaisia. Meillä tappelivat vielä pari vuotta sitten nyrkein eli lähes parikymppisinä, mutta nyt ovat kummasti rauhoittuneet. Se vaan on pojilla välillä niin rankkaa tuo elämä eivätkä sanat riitä. Seuraukset yleensä sattuvat sekä äitiin että lapsiin. Eikä niiden rutiinien kanssa ole koskaan helppoa. Poikia kun ei tunnu häiritsevän sotkuisuus kuten naisia ja tyttöjä. Heillä ei ole selvästi ole mitään siivousgeeniä. Mä lupasin aikoinaan vaihtaa pojat sisäsiistiin koiraan, mutta mikään ei tehonnut eikä tehoa. Olen siis itse pikkuhiljaa alkanut luovuttaa....kyllä ne vielä oppivat. Armeijasta ainakin löytyi tosi siisti kaappi ja esikoisen koti näyttää jo yleensä siistiltä kun sinne menee käymään.
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohdullista nuo siistit kaapit ja kodit :) Ehkä täälläkin sellaisia ihmeitä vielä joskus tulee. (Ellei sitten tule sitä sisäsiistiä koiraa...)
      Kiitos tsemppauksesta ja ihania kevätpäiviä!

      Poista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)